Digitalisaation aikakaudella liiketoimintaympäristöissä tapahtuvat muutokset ovat olleet ja tulevat olemaan merkittäviä. Ja ne tapahtuvat nopeasti. Työtä tehdään milloin tahansa ja missä tahansa, ja riittävän ajan löytäminen osaamisen kehittämiseen vastaamaan tämän päivän tehokkuus- ja työkuormahaasteita on vaikeaa. Ellei mahdotonta. TIVIA-blogi, kirjoittajana Veli-Matti Heiskanen.
Digitalisaation aikakaudella liiketoimintaympäristöissä tapahtuvat muutokset ovat olleet ja tulevat olemaan merkittäviä. Ja ne tapahtuvat nopeasti. Työtä tehdään milloin tahansa ja missä tahansa, ja riittävän ajan löytäminen osaamisen kehittämiseen vastaamaan tämän päivän tehokkuus- ja työkuormahaasteita on vaikeaa. Ellei mahdotonta.
Mutta näin ei saisi olla. Käyttämällä työssä itse opittuja taitoja voidaan selviytyä kyllä omasta työkuormasta kunnialla, mutta infrastruktuurin ja tietojärjestelmien päivittyessä ja kehittyessä emme opi ottamaan niistä täyttä hyötyä, vaan teemme työmme niillä tiedoilla ja taidoilla, jotka olemme aikaisemmin omaksuneet. Tehokkuus jää uupumaan, ja tunne työkuorman kasvamisesta on oikea. Miten tätä voidaan muuttaa?
Tavoitteet ohjaavat toimintaa
Kaikki lähtee tavoitteista. Kartoittamalla osaamisen tulevaisuuden tarpeet, ja tekemällä nykytilanteen osaamiskartoituksen sekä määrittelemällä näiden välinen kuilu, voidaan asettaa osaamisen kehittämiselle tavoite, ja määritellä yksilöllinen oppimispolku. Nimenomaan yksilöllinen, sillä toimenkuvat, lähtökohdat ja tavoitteet ovat usein paljonkin toisistaan poikkeavia. Hektinen työtahti ja laaja työkuorma tarkoittavat myös sitä, että osaamisen kehittäminen on jaettava pidemmälle aikajänteelle ja kouluttautuminen ja oppiminen tapahtuvat lyhyemmissä jaksoissa. Samalla opittujen asioiden siirtäminen käytäntöön tehostuu, ja kouluttautumisen vaikuttavuus paranee.
Verkko-oppimisympäristöjen (e-learning) uusi tuleminen
Markkinoilla on selkeä trendi (tarve) saada itseopiskeluun tarkoitettuja verkko-oppimisalustoja työntekijöiden käyttöön. Edellisen kerran tällainen buumi koettiin vuoden 2007 aikaan, kun Office 2007 julkaistiin. Organisaatioiden käyttöön ostettiin verkko-oppimisympäristöjä, mutta niiden käyttö ja hyödyntäminen jäivät olemattomaksi.
Tänä päivänä verkko-oppimisratkaisuja kysytään paljon. En kuitenkaan usko, että se pelkästään on ratkaisu tehokkaaseen osaamisen kehittämiseen. On tunnistettava tarkkaan, millaisille henkilöille se sopii ja millaisia toimintoja niiden kautta voidaan oppia. Siis oikeasti. Jotta ne palvelevat osaamisen kehittämisen tavoitteiden saavuttamista.
Monimuoto-oppiminen (blended learning) on tätä päivää
Sen sijaan uskon, että yhdistelemällä eri menetelmiä (luokka-, verkko-, lähi-, etä-, ryhmä- ja luento-opetusta sekä henkilökohtaista mentorointia (opettajasta tulee personal trainer) päästään parhaaseen lopputulokseen. Tämä vaatii selkeätä oppimispolkua ja mielellään kirjallisesti asetettua ja aikataulutettua oppimistavoitetta, jota mitataan polun kulkemisen päätteeksi. Tämä vaatii myös erilaista vastuun ottamista opiskelijan taholta. Suuren työkuorman keskellä voi olla haastavaa löytää aikaa ja motivaatiota itsenäiseen opiskeluun. Mutta tätäkin voidaan tukea selkeällä suunnitelmalla, aikataulutuksella ja jakamalla tietoa opiskelijan edistymisestä esim. esimiehelle ja HR:lle. Tämä malli tukee myös yksilöllisen kehittymisen periaatetta, sillä jokainen meistä oppii parhaiten hieman eri tavalla, ja eri menetelmien avulla.
Mielenkiintoinen havainto tähän liittyen oli myös Itä-Suomen Yliopistossa tietotekniikkaa opiskelevien toisen vuoden opiskelijoiden joukossa tehty haastattelututkimus, jonka palautteen mukaan opiskelijat kaipasivat jo toisena vuonna enemmän kontaktiopetusta ja käytännön ohjausta opettajilta. Ensimmäisenä vuonna oli hauskaa ja mielekästä opiskella mahdollisimman paljon etänä ja videoiden tms. tallennetun materiaalin avulla itsenäisesti. Kommentti, "mihin opettajia ja yliopistoja tarvitaan, jos teemme kaiken itsenäisesti", kuvaa hyvin myös nykysukupolven opiskelijoiden tarvetta saada oppeja ja opetusta henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa.
Käänteisen opetusmetodin (flipped learning) kautta parempaan vaikuttavuuteen
Ainakin minun ikäluokkani keski-ikäiset muistamme oppimismallimme kansa- ja peruskoulussa. Tunnilla (kontaktissa) opettajat opettivat teorian, ja antoivat kotitehtäviä, jotka teimme itsenäisesti (tai vanhempien tukemana) kotona. Eli teorian vieminen käytäntöön oli pitkälle omalla vastuulla.
Käänteinen opetus monimuoto-opetuksen muoto, jossa käytetään apuna Internetissä olevia opetusmateriaaleja, jolloin varsinaisessa koulutuksessa jää enemmän aikaa opettajan ja opiskelijoiden väliselle vuorovaikutukselle. Yleisimmin tämä tehdään antamalla opiskelijoille esitehtäväksi verkossa olevien videoiden katsominen ja niihin perustuvien tehtävien tekeminen.
Käänteisen opetuksen tavoitteena on saada opiskelijat tutustumaan uuteen asiaan ensin itsenäisesti, minkä jälkeen asian käsittelyä jatketaan yhdessä oppitunnilla. Käänteinen opetus korostaa siten opiskelijan omaa aktiivisuuta oppimisessa, opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta sekä digitaalisuuden hyödyntämistä opetuksessa.
Menetelmä pitää tärkeämpänä yhteistä aikaa, jota vapautuu mielekkäälle sosiaaliselle oppimiselle sekä opitun syventämiselle ja soveltamiselle. Tämä on erityisen tärkeää, kun uusia opittuja asioita ja menetelmiä siirretään käytäntöön työpaikoilla. Samalla niitä voidaan harjoitella oikeilla työelämän haasteilla, ja löytää yhdessä asiantuntevan opettajan kanssa näihin tehokkaampia ratkaisuja.
Jakaminen parantaa motivaatiota
On tärkeää, että koulutukseen ja valmennukseen käytetty aika pystytään todentamaan hyödylliseksi työnantajan, eli usein maksajan näkökulmasta. Koulutukseen käytetyn ajan vaikuttavuutta ja hyödyllisyyttä on usein vaikea todentaa. Yllä on mainittu muutamia tämän päivän trendejä ja metodeja, joilla sitä voidaan parantaa.
Myös se, että opiskelijan etenemistä suunnitellussa koulutusputkessa voidaan seurata, ja saada siitä palautetta, on tärkeää. On olemassa ratkaisuja (esim. Training Cloud), joiden avulla voidaan helposti aikatauluttaa oppimispolku, ja jakaa tietoa opiskelijan etenemisestä siinä halutuille sidosryhmille. On motivoivaa, kun tietää, että etenemistä ja menestymistä seurataan muiden toimesta, ja siitä voidaan antaa palautetta.
Kaikista tärkeintä on kuitenkin opiskelijan oma motivaatio. Olipa kouluttaja kuinka hyvä tahansa, parhaat metodit käytössä ja upeita verkko-oppimisympäristöjä, hyödyt jäävät saamatta, jos opiskelijan oma motivaatio ei ole kunnossa. Vastuu viime kädessä on kuitenkin meillä yksilöillä, oppijoilla.
Antoisia oppimiskokemuksia!
Blogikirjoitus julkaistiin alunperin Tieturin blogissa.
Veli-Matti Heiskanen
liiketoimintajohtaja
Tieturi Oy
Veli-Matti on 1990 -luvun alusta alkaen ollut mukana ohjelmistoliiketoiminnassa yrittäjänä, myyjänä, kehittäjänä, konsulttina, ohjausryhmän jäsenenä ja käyttäjänä.