Ohjelmistoilla on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana ollut suurin talouden ja tuottavuuden kasvuun vaikuttava rooli. Tässä analyysissä tarkastellaan ohjelmistojen vaikutusta talouspolitiikan näkökulmasta osana kansantalouden taloudellista kehittymistä laajan "uuden talousajattelun" viitekehyksen kautta.

Ohjelmistoilla on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana ollut suurin talouden ja tuottavuuden kasvuun vaikuttava rooli. Tässä analyysissä tarkastellaan ohjelmistojen vaikutusta talouspolitiikan näkökulmasta osana kansantalouden taloudellista kehittymistä laajan "uuden talousajattelun" viitekehyksen kautta. Ohjelmistojen talous on jatkumoa tietotekniikan nopealle kehitykselle ja vapaalle maailman kaupalle. Tietotekniikan vapaakaupalla yli 70 maata ovat vapauuttaneet globaalin ohjelmisto- ja tietotekniikkapalveluiden kaupan internetissä.

Tietotekniikalla on erittäin suuri merkitys globaalissa taloudessa. Maailman BKT:sta tietotekniikkateollisuuden osuus on 6 % ja se on edelleen kasvussa, koska erityisesti ohjelmistoilla on kaikkia yhteiskunnan eri toimintoja ja teollisuuksia muuntava vaikutus niin tuottavuuden, innovaatioiden ja alustatalouden konsolidaation vaikutuksesta.

Historiallisesti tarkasteltuna USA on saavuttanut ensimmäisessä vaiheessa 75 % tuottavuusloikan ja toisessa vaiheessa lähes 45 % tuottavuuskasvun muiden länsimaiden jäädessä vain noin 10–30 % tasoon samalla aikajaksolla. Historiallisesti tarkasteltuna tietotekniikkatoimialan ohjelmisto-osaamiseen ja -innovaatioihin panostaminen on synnyttänyt globaaliin kilpailukykyyn tarvittavan uuden kyvykkyyden ja synnyttänyt laajemmat suorat tai epäsuorat koko yhteiskunnan tuottavuusloikkavaikutukset. Ohjelmisto-osaamisella on kaikkein edistyneimmissä tietotekniikan kehittäjämaissa, jopa 12 % vuotuinen vaikutus koko kansantalouden tuottavuuskehitykseen ja koko talouden lisäarvon synnyttämisestä, jopa kahden kolmasosan eli yli 60 % merkittävyys. Tavallisille ihmisille näkymättömillä, eteerisillä ja aineettomilla ohjelmistoilla on ja tulee jatkossakin olemaan erittäin merkittävä rooli kestävän talouden, tuottavuuden ja talouskasvun mahdollistajana.

Ohjelmistotoimiala on ollut kaikkein nopeimmin kasvava globaali teollinen korkean teknologian toimiala. Viimeisen kolmenkymmen vuoden aikana maailman suurimmassa taloudessa ohjelmistotoimiala viisinkertaistui. Ohjelmistotoimialan osuus koko BKT:sta kaksinkertaistui nousten lähelle 4 %:n tasoa. Ohjelmistoalan tuottavuusvaikutus koko kansantalouteen on nyt n. 18 % tasossa ja noussut 2,5 % kunkin edellisen vuosikymmen aikana. Tuottavuuskehitykselle ei ole näkyvissä laantumisen merkkejä.

Ohjelmistoteollisuudella ja toimialalla on tutkimuksen mukaan kaikkein suurin muiden toimialojen työllistävä vaikutus yhteiskunnassa – jopa huomattavasti suurempi kuin finanssi, rakennus, palvelu, kuljetus, maatalous, terveys, koulutus tai kaupan aloilla. Yksi yliopistotason ohjelmistosuunnittelija (software engineer) synnyttää paikallisesti viisi muuta työpaikkaa sekä saavuttaa keskimäärin noin kolminkertaisen ansiotason maan keskipalkkaan nähden. Ohjelmistoalalla on tutkimuksen mukaan yksi suurimmista vaikutuksista kansatalouden työmäärän kasvuun ja vaurauden syntymiseen viimeisen puolen vuosisadan aikana. Talouksissa, jotka kärsivät ohjelmistoalalla kehittymättömyydestä ja suuresta osaajavajeesta ei saavut tuottavuuden suoria tai epäsuoria dynaamisia vaikutuksia. Osaajavajeen seurauksena talouden kestävyys heikkenee merkittävästi, kun omalle ohjelmistoteollisuudella ja toimialan paikalliselle kehittymiselle ei luoda osaamisen kehittymiseen perustuvia edellytyksiä.

Käsitteellisesti ohjelmistotaloudesta käytetään eri kirjoitusmuotoja. Ohjelmistotalous on tärkeä käsite uuden aineettoman yleiskäyttöisen teknologian tuottavuustarkastelunäkökulmasta käynnissä olevan informaatiotalouden teollisen vaiheen ymmärtämiseksi. Julkisessa hallinnossa ja ministeriöiden näkökulmissa ohjelmistotalous kuuluu erittäin yleisen digitaalisen tai palvelutalous-käsitteen alle. Tyypillisesti julkinen sektori ja sen laitokset ovat sivuuttaneet ohjelmistotalous-käsitteen käytön heikon ymmärryksen ja puutteellisen osaamisen johdosta. Maat, joissa ohjelmistotalouden kansantaloudellista tuottavuusvaikutusta ei ole ymmärretty, eivät siihen ole myöskään panostaneet. Paikallista ohjelmistoteollisuuden syntymistä pyritään, jopa estämään, jotta erittäin kannattavalle globaalille toiminnalle ei syntyisi kilpailua.

Siirtyminen yleisestä ICT-tuottavuudesta ohjelmistojen talouteen

Tietotekniikka on vastannut, suoraan tai epäsuorasti, suurimmasta osasta koko talouden elpymisestä ja tuottavuuden kasvusta viimeisten kolmenkymmen vuoden aikana. Viimeisten viidentoista vuoden aikana ohjelmistojen rooli on kuitenkin nousut yksittäisenä tekijänä koko talouden tuottavuuden tärkeimmäksi näkökulmaksi kehittyneen tietoyhteiskuntainfran (tietoverkot, edulliset älylaitteet ja digitaaliset taidot) mahdollistaessa yhteiskunnan kaikkien osien tuottavuuden kehittymisen ohjelmistojen avulla.

IT:n tuottavuusvaikutus on jatkuvasti kasvanut vuosikymmenten aikana. Ohjelmistojen strategisen roolin ymmärtäneet maat ovat saaneet 1990–2005 välillä koko talouden t&k-investoinneista IT-ala vastasi lähes 40 %:n osuudella. IT-alan osuus koko kansantalouden tuottavuuskehityksestä on yli kolmannes. Tietotekniikassa on puhuttu pitkään Mooren lain vaikutuksesta tietoteknisen laitteiden suorituskyvyn kasvuun. Tämän kehityksen rinnalla on jäänyt tunnistamatta kaksi erittäin merkityksellistä kehitysvaihetta. Ensimmäisessä n. 70-luvun puolivälissä ohjelmistoinvestoinnit ohittivat laitekehitysinvestoinnit. Globaali tieto- ja matkapuhelinverkkojen kehitys mahdollisti avoimen ja verovapaan tietoteknisen talouden syntymisen internetin avulla. Tätä kehitysvaihetta Suomessa kutsutaan tietoyhteiskuntavaiheeksi. Vuoden 2000 paikkeilla markkinoille tuli tietokoneiden ns. moniydinprosessoriarkkitehtuurit. Tämä kehitys mahdollisti ohjelmistojen suorituskyvyn Mooren lain kaltaisen logaritmisen tehokkuuden kasvun. Ohjelmistojen moninainen rooli uutena luovana ja monikäyttöisenä kaikkeen soveltuvana teknologia sai erittäin nopean kasvusykäyksen globaalissa mittakaavassa.

Ohjelmistojen rooli kansakuntien talouskasvussa

Harvardin prof. Raduchel ohjelmisto-määritelmää lainaten “software is the core of most modern organizations, most products and most services.” Ohjelmistojen osuus koko USA:n taloudessa on noussut 40 % kaikista talouden infrastruktuuri-investoinneista. Ohjelmistoinvestoinnit ovatkin kasvaneet kaksi kertaa nopeammin kuin mikään toisen toimialan investoinnit. Ohjelmistot ovat kolme kertaa suurempi investointikohde kuin tietotekniset laitteet tai niiden osat tai komponentit. Kolmessa vuosikymmenessä ohjelmistoalan ja -teollisuuden työllisen määrä on kaksikertaistunut USA:n taloudessa. Koska ohjelmistojen roolia perinteissä kansantalouden taloustutkimuksessa on erittäin vaikea tutkia, onkin ns. sivutaulukoinnilla ja panos/tuotos-analyysilla saatu selvitettyä, että ohjelmistoala vastaa lähes yhdestä viidesosasta koko BKT:sta ja viimeisen kymmenen vuoden aikana yli kaksi viidesosaa eli yli 40 % kaikesta kasvusta. Laajan selvityksen mukaan omalla paikallisella ohjelmistoteollisuudella on erittäin merkittävä työllistävä, kysyntää synnyttävä ja talouskasvua vahvistava merkitys.

Ohjelmistot ovat merkittävin uuden tuottavuuden ja kasvun lähde. Ohjelmistojen, ohjelmistojärjestelmien, palveluluiden, liiketoimintamallien, käyttäjäkokemuksen ja alustatalouden avulla voidaan millisekunnissa tavoittaa jopa 8 miljardia kuluttajaa, 200 miljoonaa yritystä ja yli 200 maassa. Ohjelmistotoimialan kannattavuus synnyttää erittäin merkittäviä dynaamisia suoria tai epäsuoria vaikutuksia talouteen, jotka ovat suurempia kuin finanssi- tai rakennusalan vastaavat. 

Ohjelmistoteollisuuden rooli uudessa tuottavuudessa ja kasvussa

Oma paikallinen, kyvykäs, osaava ja tehokas ohjelmistoteollisuus pystyy tuottamaan liiketoiminnan ensimmäisten muutos vuosien aikana jopa 600 % tuottavuuden verrattuna omasta taloudesta ulkoistettuihin. Empiirisissä monivuotisissa tutkimushankkeissa on saavutettu todistetusti, jopa 70 % säästöjä erittäin laajoissa satojen tuhansien käyttäjien ja useiden satojen organisaatioiden ns. toimiala-alustatalous- ja toiminnanohjaushankkeissa. Ohjelmistoalan tuottavuus syntyy ohjelmistoteollisuuden eri osien osaamisesta, kyvykkyydestä ja maailmanluokan tarjonnasta. Osaamista ja teollista kyvykkyyttä tulisikin olla menetelmäkehityksestä, työkaluista, apuvälineistä, ympäristöistä ja sovelluksista ohjelmistojen eri konteksteissa niin tietoliikenne-, pilvi-, käyttöjärjestelmä-, tietojärjestelmä-, ohjelmistotuote-, sulautettu- ja palveluteknologioissa. Ohjelmistoteollisuuden tuotavuus on täysin sidoksissa saatavilla olevaan osaamiseen, koska ohjelmistojen suunnittelu, kehittäminen ja kaupallistaminen ovat erittäin luovaa korkean jalostusasteen uuden kehittämistä.

Omalla ohjelmistoteollisuudella on erittäin merkittävä suora tai epäsuora heijastevaikutus muiden alojen osaamisen saatavuuteen. Yleisenä tunnuspiirteenä onkin voitu havaita, että perinteisen yrityksen teollinen muutos ohjelmistoyrityksen on viisikertaa todennäköisempää, jos se on omistanut oman ohjelmistotytäryhtiön yli 10 vuotta.

Ohjelmistoalan tuottavuus ylittää muiden alojen tuottavuuden moninkertaisesti. Viimeisen vuosikymmenen aikana alan tuottavuus on ollut jopa 10 % luokkaa vuodessa. Ohjelmistoviennin kasvu on ollut jopa talouden epäjatkuvuuskohdissa noin 10 % kasvussa vuositasolla finanssikriisistä huolimatta. Ohjelmistoalan tuottavuusvaikutus koko kansantalouteen lähestyy 20 % tasoa ja noussut 2,5 % kunkin edellisen vuosikymmen aikana.

Ohjelmistojen suunnitteluosaaminen onkin tunnistettu kansallisen tuottavuuden kehittämisen tärkeimmiksi lähteiksi ja pullonkaulaksi useimmissa maissa aina maan ylintä johtoa myöten. Useiden maiden presidentit, pääministerit ja hallitukset ovatkin käynnistäneet osaamisen kehittämiseksi mittavia koulutusjärjestelmän uudistuksia. Ohjelmistot ovat uuden talousajattelun ja tuottavuuden strategista ydinosaamista, jota ei tule ulkoistaa sen suorien tai epäsuorien vaikutusten johdosta.

Ohjelmistojen rooli yhteiskunnan tuottavuuden kehittämisessä

Perinteinen neoklassinen kasvunteoria tarkastelee tuottavuutta perinteisen kansantaloustieteen kapeasta ns. ulkoisesta näkökulmasta, jossa pääoman saatavuus, tai käytettävän pääoman määrän muutos tehdyltä työtunnilta, työn laatu tai työpanoksen kasvu tehdyltä työtunnilta, ja kokonaistehokkuuden tuottavuus kasvu, joka huomioi jäljellä olevat tuottavuuden lisäykset ja näiden vaikutukset tekniseen kehitykseen. Kuten jo kasvun teorian isä prof. Solow muinoin totesi tieto- ja ohjelmistotekninen teknologisen kehityksen mahdollistama tuottavuus ei näy perinteisen taloustieteen tutkimuksissa eikä kansantalouden kirjanpidossa. Kansantalouden kirjanpito tutkii etupäässä tavaroiden ja rahan vaihdantaa – aineettoman lisäarvon virtojen sijaan. Tilanteen arvioimiseksi onkin luotu uusia mittareita, joissa tarkastellaan pääoman käytön vahvistavaa vaikutusta ohjelmistoteknisten ympäristöjen luomisessa ja investointien synnyttämiä teknologian kehitysvaikutuksia, jotka lisäävät tehokkuutta, nopeutta ja palvelukapasiteetti. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ohjelmistoalan kautta saavutetut pääoman käytön vahvistaminen on vastannut jopa puolesta tuottavuus kehityksestä ja teknologian kehittämisen panokset neljänneksestä. Näiden lisäksi investoinnin ovat vaikuttaneet merkittävästi kokonaistuottavuuteen vaikuttavan aineettoman omaisuuden ja pääomien muodostumiseen yhteiskunnassa, kuten suhdepääoma, rakenteellinen pääoma ja inhimillinen pääoma.

Kehittyneissä talouksissa on seurattu ohjelmistoinvestointien vaikutusta ja teollisuuden rakentumista systemaattisesti aina 1990-luvun alusta luomalla kansantalouden sivukirjanpitotaulukointi. Tavoitteena on selvittää ohjelmistojen vaikutus taloudelliseen arvonnousuun muilla toimialoilla ja saada parempi ymmärrys ohjelmistoalan tuotosten vaikutuksesta koko kansantalouteen perinteisen ja erittäin epämääräisen palveluluokittelun sijaan. Tyypillisesti kehittymättömissä perinteisen talouden teollisuusmaissa vastaavia tarkasteluja ei ole tehty, kuin korkeintaan pienessä mittakaavassa.

Ohjelmistojen rooli korkean jalostusasteen lisäarvon synnyttämisessä

Ohjelmistojen tuottamaa jalostusastetta ja lisäarvoa voidaan tarkastella tehtyjen panostusten ja tuotosten välisellä erotuksella. Tässä kehityksessä tulee huomioida, että olemme erittäin pitkään voineet ennustaa ohjelmistojen roolin merkittävän kasvun siirryttäessä kalliista laitepohjaisesta kaupasta kohti internetin mahdollistamaa tietoverkkojen yli tapahtuvaa globaalin mittakaavan jakeluverkostoa. Miljardeista verkkoon kiinnitetyistä ja verkon kautta kommunikoivista kuluttajista ja laitteista onkin tullut uusi globaali markkina. Sama ohjelmisto voidaan toimittaa miljoonia kertoja suuremmassa mittakaavassa ilmaisen jakelutien kautta ostaville asiakkaille, käyttäjille ja laitteille. Ohjelmistojen tuottavuuskehitys onkin ohittanut Mooren lain tuottavuuskehityksen vuosikymmen sitten.

Kansantalouden, yhteiskunnan ja teollisuuden näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että ne valtiot ja taloudet, jotka pystyvät luomaan osaamista kaupallisten ohjelmistotalouden innovaatioiden kehittämiseen menestyvät. Moderni internetin mahdollistama ohjelmistotalous voidaan jakaa kolmeen hyvin erilaiseen teknologioita kehittävään toimialakerrokseen: tietoliikenne- ja verkkoinfrastruktuuri, datahallinta- ja käsittelypalvelut, ja liiketoiminta- ja asiakasratkaisut. Tuoreen globaalin investointipankin selvityksen mukaan vain kahden ylimmän toimialakerroksen liiketoiminnan ja voittojen ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa, kun taas tietoliikenne- ja verkkoinfrastruktuurissa hintojen on ennustettu laskevan erittäin kovasta kilpailusta ja standardoinnista johtuen.

Kaikkein suurin taloudellinen aktiviteetti ja ohjelmistotalouden lisäarvon on ennustettu syntyvät uusien innovatiivisten liiketoiminta- ja asiakasratkaisut kerroksessa sekä tämän yhdistymisestä datahallinta- ja käsittelypalvelukerroksen kanssa. Näiden kahden kerroksen yhdistyminen on synnyttänyt ohjelmistoihin perustuvan uuden ilmiön nimeltä alustatalous. Ohjelmisto-osaamiseen perustuva alustatalous synnyttää täysin uusia markkinoita ja toimialoja, koska sen yrityksillä ei ole rasitteena vanhojen ja perinteisten toimialojen toimintamalleja.

Globaaliin dominanssiin pyrkivä alustatalous on synnyttänyt uuden monopolistisen talouskehitysnäkökulmaan informaatioteollisuuden muutoksen vauhdittamana. Yksin USA:ssa pääomasijoituksia on tehty yli 50 000 tuhanteen yritykseen 250 miljardin euron edestä. USA:n taloudesta jo yksin pääomasijoitukset vastaavat jo yli 1 % koko BKT:sta. Pääomasijoituksien kautta teollista kehittämistä tekevät niin yksityiset yritykset ja henkilöt kuin myös valtio, yliopistot, viranomaiset, armeija ja tiedustelupalvelu. Valtiollisesta pääomasijoittamisesta onkin tullut uusteollistamisen ns. häiveoperaatio, joka on tyypillisesti piilossa suurelta yleisöltä ja jonka tunnistaminen vaatii erityistä korkean teknologia ja teollisen toiminnan syvällistä perehtyneisyyttä.

2000-luvun tuottavuuskehitystä tarkasteltaessa vain USA ja Kiina ovat tehneet merkittäviä uusteollistamiseen tähtääviä koulutusinvestointeja ohjelmisto-osaamisen kehittämiseksi. USA:n politiikka on perustunut pitkäjänteiseen tuottavuuden logiikan ymmärtämiseen ja strategiseen tavoitteeseen dominoida informaatioteollista vaihetta globaalissa taloudessa. Kiina on lähestynyt kehitystä puhtaasti osaamisen kehittämisen kärjellä muodostaen mittavat yliopistotason koulutusjärjestelmän uusteollistamisen tueksi. EU-politiikka on kiinni kansallisissa järjestelmissä ja perinteisten oppialojen tukemisessa. Euroopassa olisi mahdollisuus tehdä samankaltainen muutos kuin Kiinassa erityisesti maissa, joiden koulutusjärjestelmän muuttaminen on yhteiskunnan tarvelähtöistä sekä ketterää että joustavaa.  

Ohjelmistojen rooli varallisuuden kasvussa

Ohjelmistot ja erityisesti ohjelmistoalustat ovat kaikkein merkittävin keino (yleis- ja monikäyttöinen teknologia) hallita globaalin talouden tapahtumia, kauppaa, vaihdantaa ja arvon välittämistä. Ohjelmistoalustat ovat verkottuneen talouden välityskeskuksia jotka yhdistävät yrityksiä, käyttäjiä, tuottajia, kuluttajia, toimittajia ja hyödyntäjiä poikkeuksellisen innovatiivisin keinoin. Ohjelmistoalustat mahdollistavat erityisen hienostuneen ja rikkaan vuorovaikutusverkoston kautta suuren potentiaalin taloudelliselle toiminnalle. Verkoston avulla saavutetaan myös taloudellisen toiminnan ohjauskontrolli ja hallinta uusien ansaintamallien kehittämiseen.

Ohjelmistoalustat hyödyntävät ns. verkostovaikutusta, jossa pyritään maksimoimaan alustaan vuorovaikutuksessa olevien osapuolten määrä, koska alustan arvo kasvaa nopeammin, mitä enemmän siinä tapahtuu toimijoiden välistä vuorovaikutusta. Vuorovaikutusten määrän turvaamisesta onkin tullut yksi keskeinen digitalisaation markkinointikärjistä, kun kaikki alustojen ja palveluiden tuottama arvo pyritään pukemaan loppukäyttäjä- ja asiakasarvoksi. Tämän johdosta alustat käyttävät erittäin paljon resursseja erilaisiin tukiin, alennuksiin ja jopa ilmaisiin verkoston käyttäjämäärän kasvattamiseksi. Verkoston käyttäjämäärän turvaamisesta onkin tullut uusi yksi digitaalisen ”arvolupauksen” ydinteemoista. Alustataloudessa menestyminen vaatii todella innovatiivista ja luovaa toimintaa asiakkaiden pitämiseksi alustatalouden palveluissa ja arvoverkoissa. Asiakasarvon näyttämisestä ja todistamisesta onkin tullut yksi ohjelmistoalusta yhtiöiden pääasiallinen viestintäteema, silläkin varjolla, että saman aikaisesti ne saavuttavat lähes monopolin kaltaisen vallan liiketoiminnasta, toimialoista, markkinoista ja jopa koko informaatioteollisuudesta.

Ohjelmistoalustoista on tullut talouden kehittämisen ja hallinnan uusi infrastruktuuri. Alustatalous yhtiöiden arvo pörsseissä on kasvanut noin 3–5 kertaa nopeammin kuin perinteisten alojen vertailu indeksien. Alustatalous yritysten satoihin miljardeihin kasvaneet taseet ovat osoitus ohjelmistoinnovaatioiden todellisesta vaikutuksesta. Alustatalous yhtiöitä voidaan luokitella viestintä-, kuluttaja-. palvelu-, media-, terveys-, mainos-, pilvi-, teollisuus-, tuote- ja transaktionäkökulmien kautta. Alustoille tyypillinen piirre on, että ne ottavat perinteistä teollisuutta pienemmän marginaalin kasvun alkuvaiheessa saavuttaakseen verkkovaikutuksen ja saavutettuaan kriittisen laajentumis- ja kasvupisteen marginaalit kasvavat perinteisiä aloja suuremmiksi monopolistisen hallinta- ja valta-aseman johdosta. Alustatalous vallankumous on yksi keskeisimmistä näkyvistä ohjelmistoteollisuuden disruptiivisistä vaikutuksia taloudessa. Ohjelmistot valloittavat ja syövät yhä suuremman osan taloudesta niissä maissa, jotka eivät kykene luomaan osaamista, ymmärrystä ja kyvykkyyksiä uusteollistamiseen ohjelmistojen valtakaudessa.

Eurooppa ja Suomi ohjelmistotalouden heittopussina

Euroopalla ja Suomella on selvästi haasteita ymmärtää ohjelmistopohjaisen uuden luovan talouden kehittymisen logiikkaa ja toimintamalleja. Olemme tukeneet lähinnä vanhojen toimialojen kehittymistä, kun yhteiskunnan olisi pitänyt käynnistää uuden teollisen toiminnan kehittämisen ja laajentumisen osaamishankkeita. Alustatalousyrityksen pelkäävät kilpailua ja yrittävät kaikin keinoin välttää kilpailun syntymistä, koska ohjelmistojen mahdollistamassa luovassa talouden uudelleen järjestelyssä innovaatiot voivat helposti murtaa uusien hallitsevien toimijoiden valta-aseman. Kansantalouksille ja talousalueille, jotka eivät kykene kilpailemaan ohjelmistojen taloudessa tulee käymään surkeasti, sillä niiden kansalaisilta viedään talouden pohja hyvinvointiin, koulutukseen ja hyvään elämään talouden ulkoistuessa yhä kiihtyvällä vauhdilla. Ohjelmistojen luovaan uuteen innovatiiviseen talouteen siirtyminen on vaativa tehtävä valtion ja yritysten johdolta – toivottavasti meillä on todellista osaamista taloutemme uudistamiseksi myös Suomessa.

Ohjelmisto-osaaminen ja sen strateginen liiketoiminta ymmärrys globaalissa mittakaavassa ovat hyvän elämän ja tulevaisuuden paras investointi ihmisten hyvinvointiin ja nuorten tulevaisuuteen. Koulutus on edelleen yhteiskunnan kilpailukyvyn kehittäjä - nyt vain pitäisi nopeasti ymmärtää ja panostaa oikeisiin ohjelmistotalouden näkökulmiin koko yhteiskunnan tulevaisuudesta huolehtien. Suomessa olisikin syytä ottaa käyttöön oikeat käsitteet kuten ohjelmisto, eikä vain yleismaailmallisia markkinoinnin käsitteitä kuten kestäväkehitys tai palvelualat. Ohjelmistotalouden tuottavuus ja lisäarvo mahdollistavat kaikkein villimmätkin kestävän talouden ja palvelualojen kehitysvisiot pitkälle tulevaisuuteen.

Mika Helenius
toiminnanjohtaja
TIVIA