Yli 60-vuotinen taival on takana
Reikäkorttiyhdistyksen syntymisen lähtökohdat vuonna 1953 – Uusiutuminen oli elinehto yhdistykselle
IBM oli monopoliasemassa oleva reikäkorttikoneiden myyjä Suomessa, mutta sen ei koettu ottavan huomioon tarpeeksi asiakkaidensa tarpeita: järjestelmän hallinnan ja hyödyntämisen koulutus puuttui.
“Tarvittiin käyttäjien keskeistä yhteistoimintaa, yhteistä foorumia, jossa voitaisiin keskustella ja sopia johtavista pääperiaatteista”, Erkki Pale 20-vuotisjuhlakirjoituksessa Miten Reikäkorttiyhdistys syntyi?
Työmarkkinakysymykset jätettiin yhdistyksen toiminnan ulkopuolelle, koska vuonna 1950 yhdistyksen perustamisessa oltiin epäonnistuttu työmarkkinakysymysten takia. Perustamisen yhteydessä otettiin oppia myös ruotsalaisten virheistä:
- Ei riitä, että perustettava yhdistys on avoin vain IBM:n järjestelmän käyttäjille. Se on tehtävä avoimeksi kaikkien järjestelmien käyttäjille.
- Ei riitä, että yhdistyksellä on vain henkilöjäseniä. Myös yritykset on saatava jäseniksi. Vain siten turvataan toiminnalle taloudellinen pohja.
- Ei riitä, että henkilöjäsenet otetaan vain yritysten johtoportaasta. – Oli saatava mukaan niitä, jotka varsinaisesti tekivät työn.
Yhteisenä foorumina
Reikäkorttiyhdistys toimi aluksi yhteisenä foorumina, jossa vaihdettiin mielipiteitä ja kokemuksia sekä vertailtiin koneinstallaatioita ja sovelluksia. Jo 50-luvun aikana Reikäkorttiyhdistyksestä tuli tunnustettu instituutio, minkä seurauksena se rupesi antamaan sekä lausuntoja että vaateita alaa koskien.
Elektroniaivot huomioitiin jo 1956
Vuoden 1956 yhdistyksen puheenjohtaja Veikko Hauru totesi, että elektroniaivoja eli tietokoneita koskevat kysymykset oli ennakkoluulottomasti liitettävä yhdistyksen toiminnan piiriin. Käytännössä tietokoneista kiinnostuneiden määrä kasvoi vuonna 1957, jolloin VR ja Postisäästöpankki siirtyivät kohti tietokoneaikaa. Vuoden 1960 syksyllä yrityksiä siirtyi sankoin joukoin tietokoneaikaan, ja Reikäkorttiyhdistyksen nimenmuutos oli tarpeellinen. Reikäkorttiyhdistys vaihdettiin Tietokoneyhdistykseksi.
Tietojenkäsittelyalan kansallinen komitea toimi Tietokoneyhdistyksen kanssa rinta rinnan
Suomen Akatemian luonnontieteellinen toimikunta perusti Tietojenkäsittelyalan kansallisen komitean, jonka tarkoituksena oli osallistuminen aluillaan olevaan kansainväliseen toimintaan.
Vuodesta 1959 lähtien pidettiin kolmen vuoden välein IFIP (International Federation for Information Processing) ja vuosittain Nordsam (Nordisk Symposium över Användingen av Matematikmaskiner) -kongressit.
Vuonna 1966 komitea kuitenkin lakkautti itsensä ja siirsi tehtävänsä Tietokoneyhdistykselle. Näin Suomeen ei syntynyt erillisiä yhdistyksiä kaupallis-hallinnollista ja tieteellis-teknillistä tietojenkäsittelyä varten. Muualla maailmassa erilliset yhdistykset olivat yleisiä.
Jäsenyys yhdistyksessä
60-luvulle asti henkilöjäsenmäärää kontrolloitiin, mutta tietokoneiden nopean yleistymisen jälkeen, ja 60-luvun puolivälissä syntyneiden tietokonekerhojen seurauksena, jäsenyyskysymys jouduttiin ratkaisemaan uudella tavalla.
Vuonna 1972 yhdistys muutettiin Tietojenkäsittelyliitoksi, mikä mahdollisti jäsenmäärän kasvun ja toisaalta myös toiminnan monipuolistamisen. Tällä hetkellä liittoon kuuluu 17 paikallis-, 9 teema- ja 3 opiskelijayhdistystä ja toiminta kattaa koko Suomen.
Tutkimus- ja julkaisutoiminta
Aluksi julkaistiin vain yhdistyksen omaa lehteä, mutta 60-luvun puolivälin tietokoneistuminen toi tullessaan uutta myös julkaisutoimintaan. Vuonna 1971 ilmestyi ATK-vuosikirja, sitten ATK-sanakirja ja muita julkaisuja. Ensimmäinen versio ATK-sanakirjasta ilmestyi jo 60-luvulla printattuna versiona.
Tutkimustoiminta alkoi 60-luvun puolivälissä. Vuonna 1979 liiton Tutkimussäätiö perustettiin edistämään alan soveltavaa tutkimusta ja atk-koulutusta. Tietotekniikan tutkimussäätiön tarkoituksena on edistää ja tukea Suomea palvelevaa tietotekniikkaa koskevaa ja siihen liittyvää koulutus- ja neuvontatoimintaa, jonka tavoitteena on taloudelliset ja inhimilliset näkökohdat huomioonottava tietotekniikan mahdollisimman tehokas hyväksikäyttö.
- Vuonna 1973 laadittiin Tietojenkäsittelyliiton politiikka-päämäärät: tutkimus-, koulutus-, teollisuus-, alue- ja tiedonsiirtopolitiikka sekä yksilön tietosuoja
- Koulutustoiminta, erityisesti Suomessa neljän vuoden välein järjestettävä NordDATA-konferenssi, oli 70-luvulla liitolle tärkeää. Liitto kasvoi 80-luvulla nopeasti
- Vuonna 1981 liitto oli mukana perustamassa kasvavaan tarpeeseen syntynyttä Tietotekniikan kehittämiskeskusta (nyk. TIEKE)
- Vuonna 1984 perustettiin Tietotekniikan liitto Tietojenkäsittelyliiton rinnalle. Liitot yhdistettiin vuonna 1986.
- Vuonna 2013 Tietotekniikan liitto päättää liittokokouksessa muuttaa nimeään 60-vuotisen taipaleen kunniaksi. Nimenmuutoksesta järjestettiin kysely.
- Vuonna 2014 Tietotekniikan liitto muutti nimekseen Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry
Tarinoita vuosien varrelta
Muistelemassa Gunnar Nyström
Muistelemassa Henry Haglund
