Toshiba myytiin viime keväänä vajaan 13 miljardin euron kaupalla takaisin Japaniin. Näyttää siltä, että sitä ennen KONEen ja Toshiban pitkäaikaiset ristiinomistukset purettiin. Toshiba Suomi näyttää kauppaavan ilmalämpöpumppuja. Itselle oli yllätys, että Toshiba lopetti tietokoneiden valmistuksen vuonna 2020. Omat Toshiba-kokemukseni liittyivät juuri kannettaviin tietokoneisiin, vaikka Toshiba-konserni on tehnyt ja tekee monenlaista tuotetta.

Kun kerran Toshiban tietokonetuotanto on lopetettu, niistä voi avoimesti kertoa.

Ensimmäiset kokemukseni ajoittuvat 1980-luvun lopulle. Silloin työnantajani emoyhtiö YIT:llä käytettiin Toshiban kannettavia tietokoneita, erityisesti 8,5 kg painavaa Toshiba T3200 -mallia, jossa ei ollut akkuja, vaan laite oli töpselikone. Se esiteltiin vuonna 1987 ja Toshiban silloinen myyntitykki kertoi, kuinka myyjällekään ei riittänyt oikeaa tietokonetta, vaan hän kävi esittelemässä konetta potentiaalisille asiakkaille pahvisen mallin avulla.

Olin aluksi töissä tytäryhtiön ja myöhemmin Talonrakennus-toimialan kehitysyksikössä, joten Toshiba-kokemukset olivat aluksi nimenomaan käyttäjän kokemuksia. Toshibat kilpailivat siihen aikaan lähinnä Compaqin kanssa, mutta syystä tai toisesta valtamerkkinä säilyi Toshiba.

Helmikuussa 2001 minulla oli tilaisuus osallistua tutustumismatkalle Toshiban tehtaalle Regensburgiin. Matkaa varten noudin vahtimestaripisteestämme minulle lähetetyn pukukassin, jossa oli saatekirje ”Tässä sinulle kassi, jotta mukaan mahtuu puku ja passi” tai jotain sinne päin. Kassi on minulla edelleen, toki kertaalleen pikasuutarilla käyneenä. Todellä kätevä; sivutaskuihin sopii A4-kokoluokkaa oleva kannettava tietokone. Itse matkasta en muista oikeastaan kuin muutaman asian: matkalla oli toinenkin Reino, mikä teki oloni hankalaksi, koska olen tottunut, että Reinolla tarkoitetaan aina minua (YIT:n pääjohtajaa sanottiin Reiskaksi). Tehtaalla oli edellisviikolla aloitettu pöytäkoneiden kasaaminen: ilman pöytiä, pahvilaatikoiden päällä! Lisäksi tehtaalla oli emolevyjä tekevä robotti, joka ei ollut toiminnassa.

Vuonna 2002 Suomeen tuli kaksi Toshiba Portégé 2000 -tietokonetta, toinen Toshiba Digital Medialle, joka oli siihen aikaan Scribonan osasto, ja toinen minulle. Fantastinen kone. Magnesiumkuori, paksuutta 20 mm, näyttö 12 tuumaa, sisäinen DVD/CD-asema ja painoa reilu kilo. Ja telakointimahdollisuudella! Toshiban Portégéen rakastuin heti ja minusta se oli käänteentekevä kone, sillä kilon painoinen kone ei vaatinut erillistä ”läppärilaukkua”, vaan koneen ja virtalähteen saattoi heittää papereiden joukkoon salkkuun. Tuohon aikaan kun IT:tä pidettiin vielä johtamisasioihin kuulumattomana erillisasiana. Portégé ja myöhemmät varsinaiset ultranotebookit olivat osaltaan muuttamassa ajatusmaailmaa.

Toshiban aikaisempi pienikokoinen kannettava tietokone – Libretto – painoi vain 850 grammaa, mutta pienen näppäimistönsä ja kuuden tuuman näyttönsä ansiosta se oli pikemminkin leikkikalu. Semmoinenkin oli jossain välissä minulla käytössä ja mukana reissussa ainakin vuonna 1998.

TCO-tutkimuksissa saimme köniin, kun vertailuryhmän inventory cost oli 200 € alempi kuin meidän. Pyysin saada tietooni vertailuryhmän osalta kannettavien tietokoneiden osuuden kaikista työasemista. Se oli 18 %, meillä 60 %. Kannettavat olivat tuohon aikaan sen verran kalliimpia, että ero selitti tuon 200 € alemman kustannusosuuden. Mutta tämä olisi pitänyt tutkimuslaitoksen ottaa huomioon verrokkiryhmää valittaessa; kannettavia tietokoneita käytettiin liiketoiminnan – ei tietohallinnon – tarpeiden vuoksi.

Sitten tuli show stopper. Taisi olla Toshiba Satellite Pro 6000. Volyymimalli 14–15 tuuman näytöllä kolmen kilon painoluokassa. Emolevyissä oli siirrytty johonkin uuteen liimaustekniikkaan ja koneita vikaantui taajaan. Lähituki vaihtoi jatkuvasti kiintolevyjä vikaantuneista koneista uusiin tai korjattuihin. Muistan, kun pikkupäällikköni totesi palaverissa Toshiban Euroopan tason filiaaliin: ”Your quality is terrible”. Kun extrapoloin takuuajan vikaantumisprosentiksi 33 %, homma loppui sitten siihen. Tietokoneen, erityisesti liiketoimintakäytössä olevan, on oltava toimintavarma.

Myöhemminkin Toshiba nousi vielä ultrakevyiden koneiden vertailuryhmään mukaan. Muistan, kuinka testaaja kertoi, että mahdotonta tätä on suositella, kun muovirunko oli kahdesta kohtaa halki.

Eli paljon lämpimiä Toshiba-muistoja, mutta myös vähemmän lämpimiä.