TIVIA ry | Finnish Information Processing Association

                                   

Työsome vaatii pelisäännöt

Työpaikan sosiaalisen median käyttö sisältää paljon positiivista, mutta teknostressi voi uuvuttaa, selviää tuoreesta Reetta Oksan väitöskirjasta. Hän peräänkuuluttaa organisaatioihin selkeitä sääntöjä ja toimintatapoja työsomen käyttöön.

Työpaikan sosiaalisen median käyttö sisältää paljon positiivista, mutta teknostressi voi uuvuttaa. Sosiaalinen media on ollut pitkään osa ihmisten vapaa-aikaa, mutta sen työkäyttö erityisesti tietotyössä on lisääntynyt asteittaisesti viimeisen vuosikymmenen ja etenkin koronapandemian aikana.

Kehittyneet teknologiset ratkaisut kuten sosiaalinen media eivät ole pelkästään muuttaneet työn teon tapoja ja paikkoja, vaan myös ratkaisevasti organisaatioiden ja viestinnän kulttuuria.

Tulokset selviävät Reetta Oksan tuoreesta Tampereen yliopistolle tekemästä väitöskirjasta. Hän on tutkinut väitöskirjassaan suomalaisten työntekijöiden sosiaalisen median käyttöä. Väitöskirjassa tutkitaan ilmiötä erityisesti työhön liittyvien voimavarojen ja vaatimusten, työn imun, työuupumuksen, psyykkisen kuormittuneisuuden ja teknologian käyttöön liittyvän stressin eli teknostressin näkökulmista.

Väitöskirjan mukaan työsomella on paljon positiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi informaation ja sosiaalisen tuen helppo saatavuus sekä työidentiteetin ja osaamisen kehittäminen. Tulokset korostavat työkavereiden kanssa käytävän työviestinnän suoraa yhteyttä työn imuun, mikä tarkoittaa pitkäjänteistä positiivisen motivaatiokäyttäytymisen tilaa työtä tehdessä.

Työntekijät käyttävät sosiaalista mediaa aktiivisesti työssään etenkin asiantuntijaorganisaatioissa. Tutkimuksen aineisto osoittaa, että sosiaalista mediaa käytetään myös yleisemmin suomalaisessa työelämässä. Somesta seurataan sisältöjä, jaetaan niitä sekä viestitään ja verkostoidutaan työkavereiden kanssa sen avulla.

”Työyhteisöjen onkin tärkeää tukea työntekijöitä hyödyntämään sosiaalista mediaa myös vapaamuotoisempaan keskusteluun, sillä se edistää työntekijöiden yhteenkuuluvuutta työyhteisöönsä ja kokemusta saadusta tuesta. Tämä vaikuttaa positiivisesti työntekijöiden pidempijänteiseen tarmokkuuteen, omistautumiseen ja uppoutumiseen työhönsä”, Oksa toteaa.

Positiivisten vaikutusten ohella sosiaalisen median käytössä on myös negatiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin. Niitä ovat esimerkiksi sosiaalinen paine käyttää sosiaalista mediaa sekä kohonnut teknostressi, psyykkinen kuormittuneisuus ja työuupumus.

”Mielenkiintoista ja samalla huolestuttavaa olivat myös pelot, joita haastateltavat toivat esiin. Työntekijät pelkäävät muun muassa kasvojen menettämistä, ikäviä keskusteluja, omien taitojen riittävyyttä ja sitä, että jäävät ulkopuolelle kaikesta kivasta tai etteivät saa tietoa työhön liittyvistä asioista”, Oksa kertoo.

Psykososiaaliseen työhyvinvointiin vaikuttavat myös ammattiala, sukupolvi, tilannetekijät ja sosiodemografiset erot. Merkitystä on myös työsomen erilaisilla käyttömotivaatioilla kuten sillä, tuottaako itse sisältöä ja etsiikö informaatiota työongelmiin.

Esimerkiksi milleniaalit eli 1980- ja 1990-luvuilla syntyneet työntekijät ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä, mutta he kokevat tulosten mukaan käytön kuormittavammaksi kuin vanhemmat työntekijät.

”Tulokset korostavat työantajien vastuuta tuottaa selkeät sosiaalisen median ohjeet ja prosessit, joita tarvitaan etenkin negatiivisten keskustelujen käsittelyyn. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan luoda työntekijöille turvallisempaa ja laajemminkin parempaa viestintäkulttuuria”, Oksa korostaa.

Väitöskirjan tulokset korostavat työpaikan sosiaalisen median käytön positiivista potentiaalia. Työyhteisöissä on tärkeää tukea työntekijöiden psykologisia perustarpeita eli autonomian tunnetta, kyvykkyyttä ja yhteenkuuluvuutta.

Työtekijöitä tulisi myös kannustaa sekä työviestintään että vapaampaan sosiaalisen median viestintään.

Tekijät korostuvat etenkin nykytyöelämässä, jossa sosiaalisen median työkäyttö on lisääntynyt ja jossa työtä tehdään enenevissä määrin hybridinä eli sekä työpaikalla että etänä.

Monimenetelmällisessä tutkimuksessa hyödynnettiin viidestä asiantuntijaorganisaatioista kerättyjä kyselyitä ja haastatteluita sekä kansallisesti kerättyä pitkittäiskyselyä.

Tutustu Reetta Oksan väitöskirjaan


Teksti: IT Insiderin toimitus
Kuva: Unsplash


Tämä uutinen on alun perin julkaistu IT Insider -digimedissa.

Digitaalisen tilaustuotteen IT Insiderin kustantaja on Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry:n omistama TIVIA Infuture Oy. TIVIAn laaja jäsenverkosto tukee IT Insiderin toimitusta sisällön taustoittamisessa, ideoinnissa ja merkityksien löytämisessä.

ITINSIDER.FI

kategoriassa Uutiset

kategoriassa Uutiset
Jaa tämä kirjoitus
Tunnisteet
Arkistoi