Senior Analytics Consultant Mira Malhotra ja Client Executive Markku Haukijärvi Knowit Oy:stä olivat Teknologia 23 -tapahtuman TIVIA Stagen toisen päivän päivän eli keskiviikon 8.11.2023 neljännet puhujat. Klo 14:ään ulottuvan aamupäivän ohjelman järjestäjänä oli Systeemityöyhdistys Sytyke ry ja teemana ”Systeemityö ja vihreä siirtymä”. Esityksestä riippuen esityksiä seuraamassa oli 40–90 henkilöä.

EU:ssa on voimassa jo uusi kestävyysraportointidirektiivi CSRD, osa Euroopan Green Deal -hanketta. Yritysten pitää raportoida tarkemmin, paremmin ja yhteismitallisesti oma kestävyysdatansa. Koko raportoinnin pohjana on kaksinkertainen olennaisuus eli yritysten pitää ymmärtää, miten se vaikuttaa ympäristöön ja sidosryhmiin sekä toisaalta miten ympäristö- ja kestävyysasiat vaikuttavat yritykseen. Raportoinnissa on talousraportoinnin tapaan kolmannen osapuolen varmennus, ja se tapahtuu sähköisesti.

Ensimmäisenä (vuonna 2024) raportointivelvollisia ovat NFRD-yritykset eli suuret ja listatut yritykset, jotka jo nyt raportoivat NFRD:n piirissä. Vuonna 2025 raportointivelvollisiksi tulevat muut suuret yritykset (nettoliikevaihto >50 M€, työntekijöitä >250 ja/tai taseen loppusumma >20 M€; kahden kriteerin tulee täyttyä). Kolmannessa vaiheessa vuonna 2026 tulevat mukaan pienet ja keskisuuret listatut yhtiöt sekä vuonna 2028 sellaiset EU:n ulkopuoliset yritykset, joilla on merkittävää liiketoimintaa EU:n alueella.

ESRS-standardikehikkoa käytetään raportoinnissa ja se on lähellä jo olemassa olevia standardeja. Se sisältää toimialasta riippumattomat yleiset vaatimukset ja toimialasta riippuvat aihekohtaiset vaatimukset. Datapisteitä on yhteensä 1 000–1 100, joskin kaikkien yritysten ei tarvitse raportoida kaikkia datapisteitä, vaan oman olennaisuusanalyysinsä mukaiset datapisteet.

Olennaisuusarvio onkin ensimmäinen askel kohti CSRD-raportointia. Sen avulla voidaan määrittää oikeat indikaattorit, jonka jälkeen seuraa raportoinnin suunnittelu ja tiedonhallinta ja lopuksi raportoinnin kehitys. ”Jollain yrityksillä on vähän enemmän työtä riippuen siitä, kuinka paljon on jo tehnyt kestävyysraportointia”, Malhotra totesi.

Knowit teetti tutkimuksen, jossa selvitettiin yritysten kestävyysraportoinnin tilannetta Suomessa. Kysely tehtiin lokakuussa 2023 ja puhelinhaastatteluilla tavoitettiin 100 yritystä. Tavoitellut yritykset edustivat valmistavaa teollisuutta ja palvelutoimintaa, ja niiden liikevaihto oli yli 40 M€. Vertailun vuoksi otettiin mukaan pieni otos yrityksiä, joiden liikevaihto oli 30–40 M€, ja joita kestävyysraportointivelvoite ei suoraan koske, välillisesti kylläkin. Kaikki vastaajat olivat tietoisia kestävyysraportoinnin tilanteestaan joko sitä kautta, että ovat olleet tekemässä sitä tai päättämässä siitä.

Tutkimuksen mukaan vastuullisuuden merkitys ja rooli ymmärretään laajasti sekä velvoitteet tunnetaan hyvin. Suurin osa yrityksistä on varma siitä, että raportointivelvoitteet pysytään täyttämään. Raportointivaatimusten lisäksi sidosryhmät herättävät keräämään kestävyysdataa, toimimaan vastuullisesti ja tutkimaan aluetta: 56 % mukaan muut sidosryhmät ovat jo esittäneet toiveita ja vaatimuksia. Tuotteiden ja palvelujen hiilijalanjälkeä kysellään jo laajasti, samoin Scope 3 -päästöt alkavat olla ”kuuma sana”. Asialla ovat sekä asiakkaat että toimittajat.

”Erittäin positiivista on huomata, että yritykset ovat myös huomanneet tämän strategisen kulman, mitä tästä vastuullisuusdatasta voidaan saada. Suurin osa toteaa, että he aikovat hyödyntää vastuullisuusraportoinnin tuloksia eli on ymmärretty, että tämä ei koske ainoastaan sitä, että kerätään dataa ja raportoidaan eteenpäin, vaan siitä oikeasti voidaan saada aitoa liiketoiminnallista hyötyä”, Malhotra totesi. Strategiatasolla on nähty vastuullisuusraportoinnin hyöty ja asiakasvaatimusten kasvu. ”Aika paljon vaatimuksia tulee myös sijoittajilta”, Haukijärvi totesi. Vastuullisuusraportointi vaikuttaa rahoituksen ehtoihin tai siihen, pääseekö yritys sijoittajan salkkuun.

Tutkimuksen kohtaan kestävyysraportoinnissa on suurta vaihtelua. Viidennes ei tuota lainkaan kestävyysraportointia, vain noin puolet ymmärtää kaksoisolennaisuusanalyysin sisällön ja vain joka kolmannessa on tehty kaksoisolennaisuusanalyysi. ”Tämä viittaa siihen, että monet ovat lähtökuopissa”, Malhotra totesi. ”Jotkin yritykset ovat hyvin tietoisia ja ovat panostaneet tähän jo pitkään, varsinkin kaikkein suurimmat”, Haukijärvi sanoi. Pienimmissäkin on niitä, joissa asiaan on perehdytty pitkään. ”Kun kaksoisolennaisuusanalyysiin menee helposti kuukausia, joillekin voi kiire tulla”, Haukijärvi totesi.

Suurin osa vastaajista – noin 60 % – kokee tarvitsevansa ulkopuolista apua vastuullisuusraportoinnin tuottamisessa. Haukijärven mukaan ensimmäiset kyselyt ovat tulleet jo 1,5 vuotta sitten, mutta asiakkailla muut projektit ovat ajaneet vastuullisuusraportoinnin ohi priorisoinnissa, koska velvoitteet eivät vielä olleet voimassa. Nyt tilanne on toinen ja monilla yrityksillä on vain vuosi aikaa saada asiat kuntoon.

Tutkimuksen mukaan merkittävimmät vaikeudet liittyvät tiedonkeruuseen ja tarvittavien tietojen epäselvyyksiin: datan kerääminen ja saatavuus, resursointi ja ymmärrys direktiivin vaikutuksista. Malhotra totesi reaktiot ymmärrettäviksi, tulihan vasta keväällä 2023 julkaistiin uusin lista vaatimuksista.

Datan keruun nykytilassa on myös suurta vaihtelua. Joillakin on paljon manuaalista datan keruuta, vaikka pyrkimys on automatisoida datan keruu. Erilaisia raportointipohjia on paljon. Datan keruussa näkyy toimialaan liittyvät erot ja se, onko yritys tehnyt datan keruuta jo aikaisemmin.

Haukijärven mukaan kannattaa kerätä data-analytiikka-alustaan kaikki tarvittava tieto yrityksen prosesseista, taloudesta, laskutuksesta, myynnistä, HR:stä, tuotannosta, energiankulutuksesta jne. Kun data on yhdessä paikassa, voidaan nykyaikaisilla työvälineillä yhdistellä dataa, jalostaa sitä ja muokata, jolloin lähtökohdat ovat hyvät esimerkiksi liiketoiminnan uusien mittarien perustamista ajatellen. Voidaan myös tehdä datavetoisia päätöksiä nopeastikin, kun koko ajan tiedetään, missä mennään. Myös asiaan liittyvistä strategisista tavoitteista ja niiden saavuttamisesta viestiminen helpottuu. Sivutuotteena täytetään viranomaisvaatimukset. Isona tavoitteena on kuitenkin, että liiketoiminta on kestävää sekä talouden että ympäristön kannalta.

Vastuullisuusdataa kannattaa sisällyttää tarjouksiin ja laskutukseen sekä lopulta myös antaa sitä rajapintojen läpi koko arvoketjun hyväksi. Näin vastuullisuuden velvoitteet – jotka joka tapauksessa joudutaan tekemään – voidaan kääntää kilpailueduksi.

Teksti: Reino Myllymäki
Kuva: TIVIA ry