Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry | Finnish Information Processing Association

                                   

Kokonaisarkkitehtuuri on hyvä lähtökohta

Suomessa on tiettävästi ensimmäisenä maailmassa voimassa laki (10.6.2011/634), joka velvoittaa julkishallinnon soveltamaan kokonaisarkkitehtuurin systematiikkaa toimintansa kehityksessä. Meiltä kuitenkin puuttuu selkeä kansallisen tason kehitysohjelma riittävän osaamispohjan rakentamiseksi siten, että sekä yksityiset yritykset että julkinen sektori saavat tarvitsemansa osaajat.
 

TIVIA Tietopalsta  ||  Tietokone 4/2014

Suomessa on tiettävästi ensimmäisenä maailmassa voimassa laki (10.6.2011/634), joka velvoittaa julkishallinnon soveltamaan kokonaisarkkitehtuurin systematiikkaa toimintansa kehityksessä. Meiltä kuitenkin puuttuu selkeä kansallisen tason kehitysohjelma riittävän osaamispohjan rakentamiseksi siten, että sekä yksityiset yritykset että julkinen sektori saavat tarvitsemansa osaajat.
TIVIA (ent. Tietotekniikan liitto) ja Kokonaisarkkitehtuurin osaamisyhteisö KAOS ilmaisivat huolensa maaliskuussa tämän epäkohdan korjaamiseksi, sillä tarvittavaa kokonaisvaltaista yliopistokoulutusta kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluun ja rakentamiseen ei ole riittävästi tarjolla.
Kysymys on laajasta asiakokonaisuudesta, joten sitä on pohdittava monelta eri suunnalta.

”Lähtökohtaisesti on hyvä asia, että toiminta, palvelut, sovellukset ja infrastruktuuri on kuvattu, mutta pitää muistaa muutama ongelmakohta”, sanoo TTL:n hallituksen jäsen ja UPM:n tietohallintojohtaja Turkka Keskinen.

”Kokonaisarkkitehtuurista voi helposti tulla liian teoreettinen kehys tulevaisuuteen. Asiat muuttuvat ja keskitetysti tehty kuvaus ei välttämättä pysty mukautumaan. Toisaalta jos ajatellaan julkista sektoria, niin poliittiset päättäjät voivat muuttaa asioita tavalla, joita IT-yksikössä on aivan mahdotonta ennakoida”, Keskinen pohtii.

Ohjaavat periaatteet ylätasolle

Keskeinen haaste kokonaisarkkitehtuurissa on myös kuvattavien kokonaisuuksien laajuus.

”Materiaalia tulee helposti liian paljon, joka vaikeuttaa asioiden ymmärtämistä. Prosessista pitäisi saada ulos selkeitä ylätason ohjaavia periaatteita ja ainakaan kansalaisena en ole nähnyt että julkishallinnon puolella asioita olisi tuotu sille tasolle”, Keskinen sanoo.

Kolme keskeistä asiaa ovat digitalisointi, tehostaminen ja asiakas-/kansalaisnäkökulma.

”Erityisesti pitäisi muistaa, että digitalisointi ei aina tarkoita sitä, että olemassa oleva prosessi tai palvelu digitalisoidaan. Usein vanha tapa kannattaa purkaa ja luoda sen tilalle uusi digitaalinen palvelu. Näin saadaan parempaa vähemmällä”, Keskinen toteaa.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tietohallintolaki edellyttää, että julkisen hallinnon viranomaisen on tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa ja noudatettava siinä julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuria.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kokonaisarkkitehtuuri eli yritysarkkitehtuuri (engl. enterprise architecture) on johtamisen ja toiminnan kehittämisen tukimenetelmä. Sen avulla mm. mallinnetaan liiketoiminta, organisaatio, prosessit ja tietojärjestelmät siten, että niitä voidaan paremmin analysoida ja kehittää strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Kokonaisarkkitehtuurin yksi merkittävistä hyödyistä on älykkäiden kustannussäästöjen syntyminen.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

kategoriassa Uutiset
Jaa tämä kirjoitus
Tunnisteet
Arkistoi