Johtaja Timo Kauniskangas Mintly Oy:stä oli Teknologia 23 -tapahtuman TIVIA Stagen toisen päivän eli keskiviikon 8.11.2023 yhdeksäs puhuja. Klo 14:ään ulottuvan aamupäivän ohjelman järjestäjänä oli Systeemityöyhdistys Sytyke ry ja teemana ”Systeemityö ja vihreä siirtymä”. Esityksestä riippuen esityksiä seuraamassa oli 40–90 henkilöä.

Kauniskankaan mukaan tekoäly lähiverkoissa voi parantaa verkon suorituskykyä, turvallisuutta ja hallintaa, olipa kysymys kodin, yrityksen tai kampuksen lähiverkosta. Tekoäly myös mahdollistaa uusia sovelluksia ja palveluja, jotka hyödyntävät lähiverkon resursseja ja laitteita. Kyseessä on kuitenkin varsin uusi tutkimusalue, jonka tarve on kasvanut lähiverkkojen monimutkaistumisen myötä. Lähiverkoissa käytetään erilaisia langallisia ja langattomia teknologioita, ja ne ovat yhä alttiimpia häiriöille, hyökkäyksille ja ruuhkautumiselle.

Tekoäly voi analysoida lähiverkon tilaa ja liikennettä reaaliaikaisesti sekä tehdä älykkäitä päätöksiä verkon optimoinnista, kuten reitityksestä, kuormanjaosta, kaistanleveydestä ja virransäästöstä. Tekoäly voi myös tunnistaa ja torjua lähiverkkoon kohdistuvia uhkia, kuten haittaohjelmia, tunkeilijoita ja palvelunestohyökkäyksiä.

Edellä olevat kaksi kappaletta Kauniskangas oli tuottanut tekoälyn avulla. Tällä esimerkillä hän nosti esiin kysymyksen, mitä teko- tai keinoälyllä tavoitellaan? Vastauksia kysymyksiin? Helppoutta? Tietoa sieltä mistä sitä ei löydy? Kauniskangas ilmoitti kannattavansa kaikkia niitä mekanismeja, jotka ”mahdollistaa vastausten löytämisen semmoisiin kysymyksiin, joihin niitä ei muuten löydy”. Ongelma on kuitenkin siinä, että kun tieto loppuu, runous alkaa. Kauniskankaan mukaan keinoäly suoltaa sepustusta, jossa tietoaukot korvataan puutteellisilla ja muualta poimituilla virheellisillä elementeillä. Moni on testannut historiallisten faktojen tietämystä tekoälyllä ja saanut ”tekoälykoneilta hurjia vastauksia, pysähtyy vanhemmallakin miehellä purukumi suussa, kun lueskelee, missä kohtaa Venäjän raja on mennyt”. Jos tekoälyn tuottamaa tekstiä ryhdytään lukemaan kuin ”piru raamattua, lopputulos on aika karu”.

Kauniskankaan mukaan langattomien lähiverkkojen radiotien optimointi ja vikasietoisuuden parantaminen, lähiverkon konfigurointien optimointi ja palomuurien säännöt ovat tekoälylle luontainen käyttökohde, mutta jos nämä tehtävät altistetaan ja ulkoistetaan keinoälylle, jota kuka tahansa voi rajoituksetta käyttää, on syytä muistaa, että sitä todella käyttää kuka tahansa.

Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Keinoälylle syötettyjen tietojen pohjalta saadut tulokset ovat helposti myös hakkerien ja muiden ei-toivottujen henkilöjen käytettävissä. Kauniskangas peräänkuulutti väliin inhimillistä faktoria, joka jalostaa keinoälyn tuottamaa dataa ja pystyy kyseenalaistamaan faktan ja fiktion. Keinoälyllä on jo nyt helppo tuottaa yksinkertaisiin esityksiin sisältöä. ”Mutta semmoisessa oikeassa päätöksenteossa, teknologiavalinnoissa, niiden kyseenalaistamisissa, sen informaation sisäistämisessä, mikä on minkin elinkaari, onko tämä tässä ympäristössä – huomioiden nämä ympäristötekijät tai olemassa oleva teknologia – onko tämä esitetty ratkaisu validi; jossain täytyy olla sen inhimillisen päättelyketjun paikka. Hiljaisen tiedon hyödyntäminen tulee yhä tärkeämmäksi”, Kauniskangas totesi.

”Tällä alalla sinun on syytä olla hyvä”, Kauniskangas sanoi, ”koska ne huonot korvataan keinoälyllä”.

Teksti: Reino Myllymäki
Kuva: TIVIA ry