Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry | Finnish Information Processing Association

                                   

Ensimmäistä kertaa historiassa: Millaista luovuutta on Suomessa?

Luovuus on kriittinen työelämän kyky, jota tarvitaan vauhdittamaan toimintatapojen uudistamista ja uusien teknologioiden hyödyntämistä, tuottamaan kaupallisia innovaatioita ja tekemään suomalaisesta työelämästä maailman parasta. Siksi luovuutta on päätetty ensimmäistä kertaa tässä mittakaavassa tutkia. Urakkaan on kerätty joukko suomalaisen työelämän merkittäviä liittoja ja järjestöjä. Tutkimus on osa Suomen hallituksen käynnistämää TYÖ2030-ohjelmaa ja TTL:n rahoittamaa Luova työelämä 2030 -hanketta, jota johtaa MARK Suomen Markkinointiliitto ry:n toiminnanjohtaja Sanna Laakkio. Kumppaneina toimivat Marketing Finland, Teknologiateollisuus, TIVIA, TEK ja Henry. ”On tärkeää porautua luovuuteen monialaisesti, useiden eri toimialojen kautta. Tuntuu etuoikeutetulta päästä toteuttamaan tämä hanke näin upeiden ja vaikuttavien kumppaneiden kanssa”, iloitsee Laakkio.

Asiantuntijana hankkeessa toimii suomalainen Yellow Method. ”Luovuus on yksi tunnistetuista 2030 työelämäkyvykkyyksistä, ja siksi luovuuteen työelämässä on perehdyttävä syvällisesti. On ymmärrettävä, millaista luovuutta työelämässä jo nyt on, millaista tarvitaan ja miten sitä saadaan lisättyä. Siitä tässä hankkeessa on kyse. Lisäksi työssä kartoitetaan, millainen toiminta ja toimintaedellytykset lisäävät luovuutta ja mitkä sitä toisaalta yksilö- ja yritystasolla estävät. Aivan mieletöntä päästä toimimaan asiantuntijana tällaisessa monialaisessa hankkeessa ja edistämään yhteiskunnallisesti tätä tärkeää asiaa.”, Yellow Methodin tutkimusjohtaja Susanna Rahkamo taustoittaa.

Mitä luovuus on?

”Lukuisat tutkimukset ja selvitykset korostavat luovuuden merkitystä työelämässä. Maailman ja työelämän muutosvauhdin kiihtyessä löydökset ja luovuuden merkitys eivät yllätä.”, Laakkio toteaa. Mutta mitä luovuus on? Onko sitä meissä kaikissa? Millaista luovuutta meissä piilee? Entä yrityksissä ja työelämässä? Miten ylläpitää luovuutta, puhumattakaan sen kehittämisestä? ”Voisiko luovuus olla meidän jokaisen tulevaisuuden supervoima, jos vain ymmärtäisimme sitä paremmin?”, Laakkio herättää miettimään.

”Työyhteisöissä luovuus pitää osata suunnata organisaation tavoitteiden kannalta olennaiseen ja konkretisoida yhteisiksi toimintatavoiksi. Luovuus edellyttääkin syvää motivaatiota, draivia, uteliaisuutta, oivaltamista ja luottamusta. Näitä taitoja pitää jatkuvasti johtaa ja kehittää, jotta organisaation luovuus kukoistaa”, syventää Yellow Methodin toimitusjohtaja Pauliina Valpas.

Luovuudesta kilpailuetu Oy Suomi AB:lle

Elämme ja työskentelemme maailman turvallisimmassa maassa ja tutkimusten mukaan olemme myös maailman onnellisin kansa. Mikä voisi olla parempi kasvualusta luovuudelle? Miksi emme tekisi luovuudesta Oy Suomi Ab:n kilpailuetua? Luovuutta on kaikkialla ja meissä jokaisessa, kaikilla eri aloilla. Mitä voisikaan syntyä eri tavoin luovien ihmisten tai yritysten yhteistyöstä? ”Luovuus vaatii alustaksi turvallisuutta ja avoimuutta, energian liikkumista vapaasti. Siksi uskomme vahvasti, että samalla kun luovuus organisaatioissa lisääntyy, myös työhyvinvointi kasvaa.”, kertoo Laakkio.

Tunnista ja tunnusta luovuus

Vain tunnistamalla luovuuden ominaisuuksia voi ymmärtää sitä paremmin. Ja sen jälkeen myös arvostaa sitä syvemmin. ”Saatetaan toisemme työelämän yhteiselle luovuuden kartalle ja käynnistetään liike, jolla ensimmäistä kertaa koskaan Suomen historiassa päästään sukeltamaan luovuuden anatomiaan. Samalla saadaan yhteinen tapa sanoittaa ja hyödyntää luovuutta toimialasta riippumatta.” visioi Laakkio.

Miten mukaan?

Maaliskuussa startanneessa ensimmäisessä vaiheessa kutsutaan kaikki suomalaiset testaamaan osoitteessa luovuusindeksi.fi. Vuoden aikana hankkeessa sukelletaan myös Marketing Finlandin ja Teknologiateollisuuden jäsenyrityksiin, jotta opitaan ymmärtämään luovuutta entistä syvemmin erityisesti työyhteisöjen ja yritystason kehittymisen kannalta.

Mitä saat luovuuden lähettiläänä?

Jokainen osallistuja saa paluupostissa henkilökohtaisen luovan suorityskyvyn kartan. ”Se on kattava analyysi oman luovuuden anatomiasta ja loistava työkalu itsetuntemuksen syventämiseen ja kehittämiseen. Sen avulla jokainen oppii sanoittamaan omaa luovuutta vaikkapa työnhaussa. Toivomme sen auttavan meitä kaikkia myös keskustelemaan uudella tavalla omalla työpaikalla luovuudesta ja kehittämään sitä yhdessä koko työyhteisön voimin.” Rahkamo summaa.

Teknologiaosaaminen yhdistettynä luovuuteen toivat meille vuosikymmenien hyvinvoinnin. Nokian matkapuhelinten jälkeen sanottiin, ettemme koskaan näe samanlaista nousua. Näimme kuitenkin tuhansien startup-yritysten synnyn ja kymmenien päätymisen globaaleiksi toimijoiksi.

Nyt olemme edenneet muutaman vuoden suvenessa. Tässä seuraavassa vaiheessa tarvitsemme enemmän kuin koskaan luovuutta. Tulevaisuuden trendit ja teknologiaosaaminen kohtaavat esimerkiksi Luova Työelämä 2030 -hankkeessa, jossa MARKin luotsaamana TIVIA ja muut merkittävät toimijat rakentavat osaltaan Suomen tulevaisuutta.

Janne Mustonen
Toimitusjohtaja, TIVIA


Lisätietoja:
Sanna Laakkio, toiminnanjohtaja, MARK Suomen Markkinointiliitto ry
045 110 8811 / sanna.laakkio(at)markkinointiliitto.fi


LUOVA TYÖELÄMÄ 2030 -hanke

Luovuus on kriittinen työelämän kyky. Luovuutta tarvitaan vauhdittamaan toimintatapojen uudistamista, uusien teknologioiden hyödyntämistä, kehittämään työelämän innovaatioita, tuottamaan kaupallisia innovaatioita ja tekemään suomalaisesta työelämästä maailman parasta.

Hanketta johtaa MARK Suomen Markkinointiliitto ry ja se on osa TYÖ2030-ohjelmaa. Kumppaneina hankkeessa ovat Marketing Finland, Teknologiateollisuus, TIVIA, Henry, TEK, VTT ja Aalto-yliopisto. Asiantuntijana hankkeessa toimii Yellow Method. Media-, markkinointi- ja sisältökumppaneina toimivat MRKTNG, Grundlage ja WeAreOpen.

Hankkeen todellisena muutosvoimana toimii yksilöiden, yritysten ja liittojen tiivis yhteistyö. Hankkeen yksilö- ja yritystason materiaalit ja mallit ovat avoimesti saatavilla ja hyödynnettävissä syksyllä 2022 Markkinointiliiton MARK me -sisältöpalvelussa.

TYÖ2030-ohjelma

TYÖ2030-ohjelmassa kehitetään uudenlaisia toimintatapoja yhdessä työpaikkojen, toimialojen ja asiantuntijoiden kanssa sekä kannustetaan kokeiluihin. Toimintatapoja uudistamalla voidaan vaikuttaa työllisyyteen, talouteen, kilpailukykyyn sekä Suomen työelämäbrändiin maailmalla. Vuonna 2020 käynnistynyt TYÖ2030-ohjelma on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa, ja sen on tarkoitus jatkua yli hallituskausien aiempien kansallisten työelämän kehittämisohjelmien tapaan. TYÖ2030-ohjelman tavoitteet: Vauhdittaa toimintatapojen uudistamista ja uuden teknologian hyödyntämistä suomalaisilla työpaikoilla. Vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria. Nostaa Suomi digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi. Nostaa työhyvinvointi Suomessa maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä.

Jaa tämä kirjoitus
Arkistoi