Tekoäly muuttaa yhteiskuntaa ja jokaisen yrityksen ja yksilön on mietittävä, miten ne luovivat mediakentässä ja ovat osa yhteiskuntaa. Tekoäly, digijättien addiktoivat algoritmit ja trollitehtaat ovat arkea meille kaikille. Olemmeko niistä tietoisia vai emme?

Miten mediataito tai medialukutaito muuttuu tekoälyn maailmassa? Miten otetaan niskalenkki sosiaalisen median algoritmeista? Mitä on medialukutaito osana peruskoululaisten digitaalista osaamista? IT-kouluttajat ry:n syysseminaarissa Haaga-Helian Pasilan toimipisteessä ja netissä Leena Vainio, Tarmo Toikkanen ja Tero Toivanen keskustelivat näistä kysymyksistä.

EU:n kansalaisista vain hiukan yli puolella (54 %) on vaadittavat digitaaliset taidot, 36 % on epävarma disinformaation tunnistamisesta ja 57 % huolissaan tekoälyn käytöstä. Suomen hallitusohjelman mukaan disinformaatiota pyritään ehkäisemään uudistamalla viestintä- ja kyberturvallisuusstrategiaa. Myös opettajien valmiuksia vahvistetaan, jotta he voivat kasvattaa oppilaitaan kriittiseen medialukutaitoon ja tietoisuuteen kyberriskeistä.

​​Mitä on medialukutaito?

​Medialukutaito on tulkitsemista, tuottamista, osallistumista, vaikuttamista ja elämänhallintaa. Teknologian rinnalle tarvitaan reflektiota, myötätuntoa ja myötäelämistä, toisen huomioon ottamista. Monilukutaitoa vahvistetaan ja innostetaan kansalaisia lukemaan. Meidän pitäisi pystyä erottamaan toisistaan uskottava ja harhaanjohtava sisältö. Vaarana on joutuminen tiettyyn kuplaan. Meidän pitää ymmärtää suositusten ja algoritmien luonteet, samoin syväväärennysten ja manipuloinnin mahdollisuudet. Helposti voimme ruveta luottamaan liikaa tekoälyyn, kun sen työkalut ovat niin tehokkaita. Kriittinen lukutaito on edelleen tärkeää, ja yleissivistys entistä tärkeämpää.  

Medialukutaidon merkitys kasvaa jatkuvasti, ja perusopetus on avainasemassa. Tekoälyn myötä disinformaatio lisääntyy. Mediataidot vaikuttavat siihen, millaisessa maailmassa elämme. 

Algoritmit ja alustat

Miten algoritmit ja alustat vaikuttavat elämäämme? EU:n datatsunami, datasääntelyn “big 5”, tuo meille yksilöille ja pienille yrittäjille viisi uutta, elämää helpottavaa lakia. Ensimmäiset niistä ovat Digimarkkinasäädös DMA ja Digipalvelusäädös DSA, joista löytyy oppimateriaalia Sitran sivustolta: Datatalouden ABC, tulevaisuusaineistoja opettajille ja kasvattajille. Osan siirtymäajat päättyvät jo keväällä 2024, joten digitaalisten alustojen on oltava valmiina uusiin sääntöihin.  

Digijätit kuten Instagram ja TikTok ovat kehittäneet algoritmeja, joiden tarkoitus on pitää sinut alustalla mahdollisimman pitkään. Ne on jo moneen kertaan todettu addiktoiviksi ja moni aikuinen, nuorista ja lapsista puhumattakaan, on niiden pauloissa. Tunnistatko itsessäsi tilanteen, että kun jokin asia on hieman tylsää, käsi hamuilee puhelinta?

Kun EU:n Digipalvelusäädös 17.2.2024 astuu voimaan, voit itse kytkeä suosittelualgoritmin pois päältä suurimmista somepalveluista, ja kokeilla itse, miltä kokemus tuntuu ilman addiktoivaa algoritmia. Missä tilanteissa kenties haluaisit kytkeä algoritmin pois, milloin taas päälle? Entä miten sukulaisesi voisivat asiaan suhtautua?

Somealustan pitää myös näyttää sinulle, miksi jokin viesti tai mainos tulee aikajanallesi. Mainontaa ei enää saa kohdentaa arkaluonteisten ominaisuuksien kuten uskonnon tai poliittisen vakaumuksen mukaan, eikä alaikäisten profiilin perusteella lainkaan. On mielenkiintoista nähdä, miten tämä vaikuttaa tulevaisuuden vaaleihin kuten tämän kevään europarlamenttivaaleihin Suomessa.

Yritysten kannattaa olla selvillä myös Datasäädöksen ja Datanhallinta-asetuksen tuomista uusista mahdollisuuksista. IoT-laitteiden ostajat saavat vuonna 2025 oikeuden laitteen keräämään dataan, eivätkä enää ole valmistajan mielivallan alaisia. Uudet datan välityspalvelut ja data-altruistiset organisaatiot mahdollistavat uusia tapoja jakaa, yhdistää ja jalostaa dataa uusien palveluiden luomiseksi. Sitran Datatalouden ABC:n osa 2 valmistuu helmikuun 2024 lopulla ja kattaa nämä kaksi asetusta.

EU:n datastrategian "Big 5"

1. DSA: Digital Services Act, Digipalveluasetus
2. DMA: Digital Markets Act, Digimarkkina-asetus
3. DGA: Data Governance Act, Datanhallinta-asetus
4. DA: Data Act, Data-asetus
5. AIA: Artificial Intelligence Act, Tekoälyasetus

Löydä lisää

​Suomessa ja EU:ssa

Tekoäly otetaan Suomen kouluissa tosissaan. Oppilaiden ja myös opettajien pitää ymmärtää, miten tietokone oikeasti toimii. Espoon peruskoulujen hankkeiden tuloksista kehitetään yhdessä Digitaalinen osaaminen Espoossa -sivustoa, jonka materiaalit jaotellaan luokkatasoittain ja oppiaineittain. Vastaavia sivustoja kehitetään muissakin kaupungeissa. Opettajat tuottavat sisältöjä ja tehtäviä. Kun oppilaat tekevät tehtävän, jossa pitää itse laatia uutinen, he oppivat samalla mediataitoja.

Oppilaan medialukutaito paranee, jos hän jo koulussa oppii, ettei tekoälyn tuotoksiin voi luottaa. ChatGPT ei välttämättä kunnioita faktoja vaan välillä keksii omiaan. Se on kuin terassikaveri parin kolmen oluen jälkeen.

Kielimalleja kehitetään parhaillaan kaikille EU-maille. Turun yliopisto on rakentanut suomalaisen avoimesti lisensoidun kielimallin, jonka aineistossa on mukana mm. Kansalliskirjaston digitaalinen arkisto, siis kaikki Suomessa ilmestyneet digitoidut sanoma- ja aikakauslehdet. Tällaista materiaalia ei ChatGPT:n koulutuksessa ole ollut mukana. OpenAI:n tekoäly on koulutettu netissä vapaasti saatavalla materiaalilla kuten Wikipedian sisällöllä, verkkouutisilla, tieteellisillä julkaisuilla sekä keskustelufoorumien ja somen sisällöillä. Etenkin Wikipedian varsin korkea laatu on keskeistä tekoälyn koulutuksessa. Kun me ihmiset vuosikymmeniä olemme vapaaehtoisesti tuottaneet Wikipediaan laadukasta materiaalia, niin se näkyy tekoälyn meille antamien vastausten laadussa.

EU:ssa toisaalta suitsitaan digijättien ylivaltaa lainsäädännöllä, toisaalta investoidaan teknologian kehitykseen. Esimerkiksi tekoälypalveluiden kehittäminen pienille kielialueille on EU:ssa prioriteetti, josta amerikkalaiset digijätit eivät ole kovinkaan kiinnostuneita. Yritysten ja yksilöiden on hyvä varmistaa strateginen autonomiansa, eli että eivät jää yhden yrityksen tai valtion ratkaisuista riippuvaisiksi, vaan voivat tarvittaessa löytää vaihtoehdon, jos se mieluinen muuttuu liian kalliiksi, heikkenee laadultaan tai estetään kokonaan.

Muutama käytännön vinkki

1. Säädä mobiilisovellusten oikeudet – tarvitseeko se oikeasti pääsyä kontakteihisi, kuviisi tai sijaintiisi?

2. Tarkista somepalveluiden yksityisyysasetukset ja tiedonkäyttötavat. Säädä tarvittaessa.

3. Harkitse eri selainten asentamista ja käyttöä eri tilanteissa.
   

4. Kouluta algoritmia: Tykkää asioista, joista tulee hyvä fiilis ja koeta ohittaa ne, jotka saavat pahalle päälle.
   

5. Tietokoneen selaimen tietosuojaa voi parantaa lisäosilla (extensions). Tarmo suosittelee esim. seuraavia: DuckDuckGo Privacy Essentials, uBlock Origin, Privacy Badger, Ghostery, Disconnect, Facebook Container
   

6. Älypuhelimeen voit asentaa erillisen yksityisyyttäsi varjelevan Firefox Focus -selaimen. 
   

   kirjoittaja

   Tarmo Toikkanen
   

   Tarmo Toikkanen on johtava asiantuntija Sitran Data ja kilpailukyky -tiimissä ja edistää yksilöiden ja organisaatioiden osaamista reilun datatalouden alueella.
   

   kirjoittaja

   Eija Kalliala
   

   Eija Kalliala on verkkopedagogi, tietokirjailija ja pitkän linjan ICT-ammattilainen, joka on kuulunut TIVIA-yhteisöön 1980-luvun alkupuolelta asti. Hän toimii IT-kouluttajat ry:n ja TIVIA Uusimaa ry:n hallituksissa.
   

TIVIA News on TIVIAn jäsenlehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyi kesäkuussa 2016. Lehti ilmestyy osana Tivi-lehteä.

TIVIA Newsin artikkelit julkaistaan myös digitaalisina versioina TIVIAn verkkosivustolla, jossa ne ovat vapaasti luettavissa.

TIVIA Newsin digitaalinen näköislehti on vapaasti luettavissa TIVIAn verkkosivustolla.