Ihmiskunta tuotti enemmän dataa vuosina 2022–2024 kuin koko kirjoitettuna historiana ennen tätä. Samalla ICT-alan päästöt vuoden 2015 jälkeen ovat lähes kolminkertaistuneet, ja elektroniikkajäte on nopeimmin kasvava jätelaji maailmassa. Sen määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoden 2020 tasosta 53,6 miljoonaa tonnia 2040-luvun alkuun mennessä. Ratkaisuja näihin ICT-alan haasteisiin kaivataan niin datanhallinnan, energiatehokkuuden, kierrätyksen, kuin konesaliteknologian, koodauksen ja suunnittelunkin saraltla. VISIIRI-hanke hakee näihin ratkaisua.
Kestävän kehityksen edistäminen ICT:n parissa alkoi 1990-luvulla, kun tietoyhteiskuntakehitys alkoi kiihtyä ja digitalisaatio levisi jatkuvasti uusille aloille. Samaan aikaan internet koki ensimmäisen kasvukautensa ja kotitietokoneet alkoivat yleistyä. Vuosikymmenen loppupuolella myös matkapuhelimet tulivat yleiseen käyttöön. Vaikka kehitykseen tuli lyhyt lamakausi IT-kuplan puhjettua, digitalisaation vauhti kiihtyi jälleen vuosituhannen alusta, ja sen myötä myös ICT:n ilmasto- ja ympäristöhaittoihin alettiin havahtua yhä enemmän.
ICT:n ilmasto- ja ympäristöhaasteet
Pohjimmiltaan ICT-alan merkittävä ison kuvan ilmasto- ja ympäristöhaaste on systeeminen, eli siihen liittyy monimutkaisen järjestelmän monien eri syiden yhteisvaikutuksia. Se liittyy alan eri toimijoiden vuorovaikutuksista nouseviin, eli emergoituviin syihin ja tiivistettynä sen voi kuvata seuraavasti.
Kuten Mooren laki ennusti, mikrosirujen kustannustehokkaan laskentatehon määrä on kaksinkertaistunut vajaan kahden vuoden välein, kasvaen eksponentiaalisesti. Lisääntyneen tehon lisäksi myös tiedon tallennuskapasiteetti sekä tiedonsiirron nopeus ja monimuotoisuus ovat lisääntyneet. Kuitenkin sitä mukaan, kun laitepuolella teho on kasvanut, on ohjelmistotuotannossa tämä tehonlisäys otettu samaan tahtiin käyttöön heikentyneen koodin laadun ja lisääntyneiden toimintojen kautta.
Tämä taas johtaa vanhojen laitteiden nopeampaan käytöstä poistoon, kun ne eivät kykene pyörittämään uusia versioita ohjelmistoista niiden nopeasti kasvavien minimivaatimusten takia. Tämä johtaa sekä energiankulutuksen, että raaka-aineiden käytön ja elektroniikkaromun eksponentiaaliseen kasvuun alalla. Elektroniikkaromua on hankala kierrättää, sen kierrätysaste Suomessa on 33 % ja maailmalla vain 20 %.
Koska tämä haaste on noussut eri tahojen vuorovaikutuksesta, sitä ei voida ratkaista pelkästään yksittäisillä, pistemäisillä toimilla, vaan alan laajuisella yhteistyöllä. Siksi TIEKE, TIVIA, LUT, UEF, Oulun ja Turun yliopistot ovat aloittaneet VISIIRI-hankkeen. VISIIRI tulee sanoista Vihreän Siirtymän ICT-ekosysteemi. Tämä Green ICT -ekosysteemi toimi alueellisina pilotteina Etelä-Suomessa vuosina 2021–2023 aiemmissa hankkeissa. Näistä saatujen hyvien kokemusten myötä ekosysteemi kasvatetaan kansalliseksi tämän hankkeen myötä.
Ekosysteemistä kestävyyttä ja kasvua
Ekosysteemin visio on tuoda saman pöydän ääreen akatemia, koulutusorganisaatiot, konsultoijat, laitevalmistajat, palveluntuottajat, ohjelmistotuotannon, suunnittelijat, ja tietoliikennetekniikan tuottajat, sekä julkisen ja yksityisen puolen hankkijat ratkomaan yhdessä alan ilmasto- ja ympäristöhaasteita. Suomi on jo pitkällä teknologian kestävässä kehityksessä, ja kovatasoisen osaamisen kautta meillä on mahdollisuus nousta maailman kärkimaaksi Green ICT:ssä. Samalla tuotetaan lisää TKI-yhteistyötä ja sen kautta houkutellaan investointeja.
VISIIRI-hankkeeseen pääsee mukaan kehittämään omaa toimintaansa ilmasto- ja ympäristöystävällisempään suuntaan niin alan tuottajana kuin sen hankkijanakin. Lisäksi tarjoamme yrityksille ilmaista Green ICT -koulutusta ja ekosysteemitapaamisia sekä linjoilla, että livenä. Lisätietoja yritysosallistumisesta projektipäällikkö Antti Sipilältä ja hankkeen kotisivuilta, QR-koodin takaa.
Hankkeen sivut: tieke.fi/hankkeet/green-ict-visiiri/
Teksti: Antti Sipilä toimii TIEKEn Green ICT -hankkeiden projektipäällikkönä ja vastaa Green ICT -ekosysteemin kehittämisestä.