Kun Suomi Internettiin liitettiin

Internetin juuret johtavat Yhdysvaltojen puolustushallinnon ARPANET-hankkeeseen 1960-luvulla. Hankkeen tarkoituksena oli joko luoda hajautettu ja ydiniskun kestävä viestintäjärjestelmä, aikaisempaa tehokkaammin resursseja hyödyntävä tietoverkko tai yhdistää tehokkaat tietokoneet ja hajallaan olevat tutkijat – tai sitten kaikki vaihtoehdot. Joka tapauksessa projektin myötä syntyi pakettikytkentäinen verkko, jossa kaikki solmut olivat tasavertaisia, eikä verkon hallinnointiin tarvittu mitään keskustietokonetta.

ARPANETin käyttäjiä olivat aluksi yliopistot ja tutkimuslaitokset. Suomessa syntyi 1980-luvulla puolestaan korkeakoulut yhdistävä FUNET-verkko, joka yhdistettiin marraskuun puolessavälissä 1988 New Jerseyssä Yhdysvalloissa sijaitsevan Princetonin yliopiston supertietokonekeskukseen ja näin Suomi oli liitetty Internetiin – ainakin periaatteessa. Internetiin pääseminen vaati kuitenkin modeemiyhteyttä yliopiston tai korkeakoulun linjaan tai sitten hyödyntämällä TeleSampoa tai Infoteliä.

Aluksi käyttö rajoittui sähköpostiin, tiedonsiirtoon ja uutisryhmiin. Millennium-palkinnon työstään myöhemmin pokannut Tim Berners-Lee esitti vuonna 1989 hypertekstiin perustuvan World Wide Webin. Vuonna 1993 saatiin ensimmäinen hypertekstiselain Mosaic ja samana vuonna EUnet Finland alkoi tarjota yrityksille ja kotitalouksille Internet-yhteyksiä. Koko Internet oli siinä vaiheessa siirretty kaupallisten toimijoiden hoidettaviksi ja Suomessakin teleoperaattorit alkoivat tarjota Internet-yhteyksiä. Tietotekniikan Liittokin (nyk. TIVIA) tarjosi vuonna 1995 jäsenhintaisia Kolumbus-nettiyhteyksiä. Jos tilasi liittymän vuoden 1995 aikana, käyttöönottomaksua ei peritty. Ylläpitomaksustakin sai 20 % alennuksen, jolloin maksettavaa jäi 48 markkaa kuukaudessa (vuoden 2022 rahassa 12,26 €/kk) ylläpitomaksuna ja 25 penniä minuutissa (6 c/min) käyttömaksuna. Lisäksi oli hankittava modeemi – ja maksettava vielä paikallispuhelumaksu.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 suomalaisista 16–64-vuotiaista käytännössä jokainen (>97 %) käytti Internetiä.

Blogin kansikuva: Funet-purkki (kuva: Reino Myllymäki)

FUNET liitettiin Internettiin Ciscon AGS+ -reittimellä marraskuussa 1988. Reititin löytyy Suomen Tietokonemuseosta Vaajakoskelta. Kuvassa oikealla on kaksi aikaleikkuria (timecutter), jotka siis katkaisivat yhteyden minuuttitaksaiseen tietoverkkoon, kun verkkoon ei ollut menossa mitään tai sieltä ei odotettu mitään. 

Reino Myllymäki
kehityspäällikkö, TIVIA
LinkedIn