Tähtäimessä reilu datatalous (kopio)

Head of Business Juhana Harmanen Goforelta oli Teknologia 23 -tapahtuman TIVIA Stagen ensimmäisen päivän eli tiistain 7.11.2023 kahdeksas puhuja.

Jatkuvasti havahdutaan siihen, että muutostahti kiihtyy ja vaatimukset digitaalisille palveluille ovat korkeammat kuin koskaan. Palvelujen pitää toimia riippumattomasti ajasta, paikasta ja päätelaitteesta liiketoiminnan jatkuvuuden takia. Digitaalisten palvelujen ei tarvitse olla viihdettä, mutta niissä on voitava viihtyä ja palvelujen laadun tulee herättää positiivisia tunteita. Se pitää syntyä, mitä käyttäjä pyrkii palvelulla saamaan aikaiseksi, unohtamatta onnistumisen tunnetta.

Palvelupolun tulee olla keskeytymätön. Ja vaikka se keskeytyisi, pitää pystyä palaamaan keskeytyskohtaan. Tekoälyäkin kannattaa hyödyntää siellä, missä se on ihmistä parempi. Jos käyttäjä pystyy ratkaisemaan ongelmansa tekoälyavusteista chatbotia käyttäen, palvelusta syntyy hyvä kokemus.

   Katso esitys TIVIAn verkkosisällöistä

Modernisoimattoman digitaalisen palvelun kipupisteitä ovat kehno käyttöliittymä ja hitaat latausajat, huono käyttövarmuus katkojen ja virheilmoitusten muodossa, huono tietoturva mukaan lukien kolmansien osapuolten liitännäiset ja oman osaamisen muuttuminen kehitysosaamisesta ylläpito-osaamiseksi.

Onnistuakseen on kehityttävä kankeasta palvelutoiminnasta kohti ketterää palveluntarjontaa. Siinä liiketoimintaviisaus ja suunnittelu ovat tärkeässä asemassa. On muuntauduttava palvelutehtaaksi, joka tuottaa moderneja digitaalisia palveluja. Liiketoimintariskit on minimoitava ja saatava asiakas- ja työntekijäkokemus hyväksi. Riskit on arvioitava ja jos halutaan tehdä yhteiskunnan kannalta kestäviä valintoja, on ymmärrettävä palvelun käyttäjien monimuotoisuus ja palvelun vaikutukset eri näkökulmista. Suunnittelu on tehtävä sidosryhmätarpeet edellä. On vielä muistettava katsoa tulevaisuuteen ja huomioitava erilaiset skenaariot.

  Katso kaikki Teknologia 23 -raporttimme

Modernisointipolulla ensimmäinen vaihe on modernisoitavan järjestelmän arviointi. Täyttääkö se vaatimukset nyt ja tulevaisuudessa? Ovatko järjestelmän kustannukset järkevät ja arkkitehtuuri yksinkertainen ja selkeä? Voidaanko riskit hallita?

Toisena vaiheena on tarpeellisen modernisointipolun arviointi. Edellisen vaiheen tulokset huomioiden vaihtoehtoja on seitsemän: Kokonaisuus voidaan kapseloida, jolloin ydintoiminnallisuus ja data voidaan tarjota rajapintojen läpi muiden sovellusten käytettäväksi. Ajoympäristö voidaan uudistaa vaihtamalla infrastruktuuria. Alusta voidaan modernisoida vähäisin muutoksin. Neljäntenä vaihtoehtona on järjestelmän refaktorointi muotoilemalla ja optimoimalla olemassa olevaa koodia, poistamalla teknistä velkaa ja parantamalla ei-toiminnallisia vaatimuksia. Viides vaihtoehto on arkkitehtuurin uudistaminen ja koodin olennainen muuttaminen, jolloin hyödynnetään uudet mahdolliset ominaisuudet. Kuudes vaihtoehto on rakentaa sovelluskomponentti uudelleen ja lopuksi rakentaa kokonaan uudelleen. Mitä isompi muutos, sitä suuremmat ovat riskitkin. Neljä ensimmäistä vaihetta ovat kustannustehokasta tekohengitystä, joka pidentää järjestelmän elinkaarta. Viime kädessä uudistaminen vaatii kuitenkin kolmea viimeistä vaihtoehtoa.

Modernisoimattoman digitaalisen palvelun kipupisteitä ovat mm. kehno käyttöliittymä ja hitaat latausajat, huono käyttövarmuus sekä huono tietoturva. 

Tulevaisuuden digipalvelutehdas organisoituu tuotekehitysorientoituneesti. Tuotteet pidetään relevantteina asiakasta kohtaan ja ajantasaisina. On rakennettava asiantuntijaorganisaatio, josta löytyy johtohahmoja eri osa-alueille. On järjestäydyttävä tuote- ja alustakehitystiimien ympärille. Tarvitaan myös asiantuntijakäyttäjiä ja integraattoreita. On siirryttävä liiketoimintavetoiseen ICT:hen, ja hyödynnettävä jatkuva ketterän oppimisen kulttuuri.

TIVIAn jäsenenä olet osaavassa seurassa

Henkilöjäsenenä hyödyt eduista, luot kontakteja, kehität alaa ja pidät oman ammattitaitosi ajan tasalla.

Liity jäseneksi

Lopuksi Harmanen puhui tarkoituksenmukaisista sovelluksista, jotka jakautuvat useisiin kosketuspisteisiin ja vuorovaikutusmuotoihin, ja jotka perustuvat monikokemuskehitykseen erilaisten teknologioiden auttamina. Tarkoituksenmukaisten sovellusten taustalle näyttää nousevan mesh-sovellus- ja palveluarkkitehtuurin yhdistelmän. API- ja tapahtumakerrokset voidaan nähdä omina tuotteinaan, jotka on hyvä rakentaa omien palvelujen päälle. Se on myös lupaus integraattoreille ja sovelluskerroksen palveluille, miten taustajärjestelmiä käytetään. Toisaalta se on paikka, jossa voidaan analysoida reaaliaikaista muuttuvaa tietoa.

Organisaatiot tarvitsevat useita pilvialustan palveluja tukemaan erilaisia sovellusvaatimuksia säilyttäen kuitenkin hallinnan vaikutelman kaikkien alustojen yli. Pilvialustaportfolio ei kuitenkaan saa kasvaa hallitsemattomasti. Lisäksi tulevaisuudessa on tärkeää syventää kehitys- ja datatieteiden yhteistyötä. Ydinkysymyksiä ovat, kuinka organisaatio hyödyntää dataa esimerkiksi pullonkaulojen tunnistamiseksi. Toisaalta tekoäly tulee tässäkin muuttamaan arkea, tehostamaan työtä tekoälyavusteisen ohjelmoinnin ja designin kautta.

Kyseessä on kokonaisvaltainen tekemisen muutos, jota palvelee Harmasen esittelemä strateginen tiekartta, jossa tarkastellaan nykytilaa ja tehdään kuiluanalyysi nykytilan kirkastamiseksi. Ensin siirrytään arvokeskeisiin malleihin kehitystyössä, sitten kiihdytetään kohti tuotekeskeistä toimitusta hyviä käytäntöjä juurruttaen. On myös skaalauduttava tulevaisuuden digitaalisten palvelujen vaatimuksiin. Lopulta päästään tavoitetilaan, jossa on monipuoliset tuotteiden ja palvelujen toimitustiimit, jatkuvat laatukäytänteet, design- ja devops-kiertokulku, prosessikehitys ja liiketoimintavetoinen IT. Ollaan valmiita tulevaisuuden muutostarpeisiin. Modernisoinnilla saavutetaan Harmasen mukaan monenlaisia hyötyjä.

Harmasen mukaan digitaalisessa palvelussa tulee voida viihtyä ja tuntea olevansa turvassa – modernisoinnilla nämä vaatimukset saavutetaan.

Teksti: Reino Myllymäki
Kuva: TIVIA ry