Vuoden 1686 kirkkolain mukaan jokaisen suomalaisen tuli osata lukea. Määräyksellä tavoiteltiin omaehtoista uskonnon opinkappaleiden opettelua. Määräys sopi myös kruunun tavoitteisiin, pystyihän siten kansa lukea hallinnon määräyksiä. Kirjoittamisen suhteen ei ollut niin väliä – pääasia, että joku osasi tehdä tarvittavat asiakirjat. Suomi nostettiin kuitenkin maailmankartalle juuri yleisellä luku- ja kirjoitustaidolla.
Vuoden 1686 kirkkolain mukaan jokaisen suomalaisen tuli osata lukea. Määräyksellä tavoiteltiin omaehtoista uskonnon opinkappaleiden opettelua. Määräys sopi myös kruunun tavoitteisiin, pystyihän siten kansa lukea hallinnon määräyksiä. Kirjoittamisen suhteen ei ollut niin väliä – pääasia, että joku osasi tehdä tarvittavat asiakirjat. Suomi nostettiin kuitenkin maailmankartalle juuri yleisellä luku- ja kirjoitustaidolla.
Tuntuu kuin historia toistaisi itseään. Tietotekniikan käyttötaitoa – nykyajan lukutaitoa – pidetään kyllä tärkeänä, mutta ohjelmointitaitoa – nykyajan kirjoitustaitoa – ei. Tietotekniikan hyödyntäminen terminäkin on typistynyt tarkoittamaan ulkomailta ostettujen valmisjärjestelmien käyttöä. Peliteollisuutta pidetään ohjelmoijien pääasiallisena potentiaalisena työnantajana.
Nämä asiat ovat puhuttaneet TIVIAn Tietoyhteiskuntatoimikuntaa keväällä 2017. Huoli Suomen tulevaisuuden kilpailukyvystä on suuri ja TIVIAn jäsenet tuntevat vastuuta tulevaisuudesta, onhan TIVIAn jäsenet yhdistävä teknologia juuri nyt yhteiskunnan muutoksen suurin yksittäinen tekijä.
Tietoyhteiskuntatoimikunta haluaa ajaa asennemuutosta ajatella uudella tavalla, nostaa esiin hyviä tietotekniikan soveltamisesimerkkejä, ennakoida tulevaa kehitystä – myös sen nurjalta puolelta, ajaa uutta osaamista koulutukseen esimerkiksi innovaatioiden osalta, lisätä kokonaisarkkitehtuuriajattelua johtamiseen, vaikuttaa Eduskuntaan ja julkishallintoon ja puhua erityisesti tietotekniikan käyttäjien puolesta. Keinoina ovat lausunnot, tapahtumat, yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen ja tietopoliittisen selonteon laatiminen.
Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen on jo alkanut ja syksyllä 2017 paneudutaan mm. tietopoliittisen selonteon valmisteluun. Tietoyhteiskuntatoimikunnan vaatimattomat tavoitteet ovat nostaa Suomi takaisin digitalisaation kärkimaaksi, valvoa TIVIAn jäsenten etua ja tehdä TIVIAa tunnetuksi.
Reino Myllymäki
ammattimentori ja tietokirjailija
TIVIAn hallituksen jäsen ja Tietoyhteiskuntatoimikunnan puheenjohtaja
