Tämän vuoden Finnish Internet Forum (FIF) kokoontuu torstaina 6. kesäkuuta Pikkuparlamentissa – eduskunnan lisärakennuksessa – Helsingissä. Se käsittelee mm. EU:n digitaalisia sisämarkkinoita ja 5g:n vaikutusta internetiin sekä kysyy, kestävätkö länsimaat omien kansalaistensa käyttäytymisen sosiaalisessa mediassa.
Tämän vuoden Finnish Internet Forum (FIF) kokoontuu torstaina 6. kesäkuuta Pikkuparlamentissa – eduskunnan lisärakennuksessa – Helsingissä. Se käsittelee mm. EU:n digitaalisia sisämarkkinoita ja 5g:n vaikutusta internetiin sekä kysyy, kestävätkö länsimaat omien kansalaistensa käyttäytymisen sosiaalisessa mediassa.
Vuoden 2010 jälkeen FIF on joka kevät keskustellut internetin ajankohtaisista aiheista. Sen juuret ulottuvat kuitenkin viime vuosituhannen lopulle, jolloin internet kasvoi rytisten ulos alkuperäisistä raameistaan, ja sen tunnisteita hallinnoimaan perustettiin Internet Corporation for Assigned Names and Numbers (ICANN).
Internetin kehityksen junasta jäänyt Kansainvälinen Televiestintäliitto (ITU) sai YK:n kutsumaan koolle Maailman tietoyhteiskuntahuippukokouksen (WSIS). Se ei kuitenkaan päässyt sopimukseen internetin hallintomallista, mutta perusti Internet Governance Forumin (IGF), joka kokoaa valtiot, yksityisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan sekä teknisen ja akateemisen yhteisön yhteiseen dialogiin.
IGF ei sorvaa päätöslauselmia; puheenjohtajan yhteenveto summaa keskustelut, mutta forumin tärkein tulos kulkeutuu osanottajien “pään sisällä” internetin erilaisiin hallintaprosesseihin. YK:n yleiskokous on jo kahteen kertaa pidentänyt sen mandaattia (vuoteen 2025). Menestyksestä kertoo myös jälkikasvu: IGF on alueellisia ja kansallisia internet-forumeita on tänään joka maanosassa, yhteensä monta kymmentä. Finnish Internet Forum on yksi IGF:n vanhimmista lapsista.
Tässä lyhyesti Suomen internet-forumin kymmenen vuotta:
2010: Ensimmäinen FIF järjestettiin jatkona Vilnassa Liettuassa pidetylle IGF:lle, jonka avainhenkilöiden paluumatka kulki Helsingin kautta. FIF toi kansainvälistä keskustelua internetin hallinnasta Suomeen. Kotimaisina teemoina olivat internetiin liittyvä suomalainen lainsäädäntö ja nuorison internet-käyttö.
2011: FIF käsitteli mm. ICANN:n suunnitelmaa uusien geneeristen ylimmän tason verkkotunnusten käyttöönottamiseksi. Arabikevään ja värivallankumousten nostamassa optimismin hengessä käsiteltiin internetin mahdollisuuksia kansalaisvaikuttamisen ja demokratian välineenä.
2012: FIF tarttui ajankohtaiseen keskusteluun ACTA-sopimuksesta (joka sittemmin kaatui Euroopan parlamentissa). Muita aiheita olivat avoin data, yksityisyyden suoja ja internetin rooli kriisitilanteissa Suomessa.
2013: FIF kysyi, onko internet journalismin tuho vain pelastus, miten kyberturvallisuus ja ihmisoikeudet ovat sovitettavissa yhteen, ja millaista osaa Suomen kaltainen maa voi näytellä globaalissa internet-hallinnassa.
2014: NSA-paljastusten jälkeisessä ilmapiirissä FIF pohti niiden vaikutusta globaaliin keskusteluun internetin hallinnasta ja palasi entistä ajankohtaisempiin kyberturvallisuuden ja yksityisyyden suojan teemoihin. Esillä oli myös tietoyhteiskuntakaaren valmistelu.
2015: Teemoina olivat digitalisaatio Suomessa, teollinen internet (Internet of Things) sekä vuoden 2015 alussa suomalaisiin pankkeihin kohdistuneiden laajojen palvelunestohyökkäysten analyysi.
2016: Teollinen internet ja sen tietoturva olivat liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin puheenvuoron ja kyselytunnin aiheena. Paneelien aiheina olivat verkkoturvallisuus ja yhteisvastuu sekä sananvapauden suhde verkkovihaan.
2017: Yhteistyö eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa tuotti asiantuntijoiden tiiviit katsaukset vastatietoon, jakamistalouteen, alustatyöhön ja radikaaleihin teknologioihin. Paneelien aiheet olivat internetin varjoisalta puolelta: “totuuden jälkeinen aika” ja anynyymiverkot. Myös ICANN:n “itsenäistyminen” Yhdysvaltain kauppaministeriön holhouksesta huomioitiin.
2018: Edellisen vuoden valeuutisteemojen jatkoksi käsiteltiin poliittista hybridivaikuttamista internetin avulla. Toinen pääaihe oli EU:n uusi tietosuoja-asetus. Ohjelmassa oli myös tietoisku internetin käynnissä olevasta keskittymiskehityksestä, johon kuuluvat tiettyjen alustojen hallitseva asema ja suljetut sisällönjakeluverkot.
-------------
Finnish Internet Forumin järjestävät pitkälti samat tahot – ja jopa ihmiset – kuin kymmenen vuotta sitten. Vetovastuussa on Ulkoministeriö, muut viralliset tahot ovat olleet Liikenne- ja viestintäministeriö ja Viestintävirasto. Elinkeinoelämän puolelta Nokia on aina ollut mukana, järjestöistä Suomen Internet-yhdistys (Internet Society Finland Chapter) ja Electronic Frontier Finland. TIVIA on auttanut järjestelyssä sekä on- että offline.
Teksti: Yrjö Länsipuro