Vuonna 2020 Suomen kansantaloudesta jopa 40 % operoidaan EU ulkopuolelta, mikäli emme käynnistä omaa ohjelmistoteollisuutta. Onko Suomella varaa unohtaa talouden realiteetit ja todellinen kilpailukyky?
Suomessa on jatkunut noin viisi vuotta valtava ”digitalisaatiohype”-aalto. Professori Alf Rehn kutsui tätä fetissiksi, koska sen sanominen tuottaa mielihyvää, kun voi esittää olevansa tietoinen jostain tärkeästä. Seuraavaksi olemme seuraamassa vastaavanlaista ”robotisaatiohype”-aaltoa ja saman kaltainen fetissi toistuu hyvin suurella todennäköisyydellä. Suomalaista informaatioteknologiaa tai tarkemmin sanottuna ohjelmistojen mahdollistaman teollisen aallon narratiivia dominoi ”-saatio” sitä ja ”-saatio” tätä -fetissit.
Tämä fetissi eli trenditermien nostaminen kansalliseksi ratkaisuksi onkin korostunut ilman osaamispohjan merkittävää kehittämistä ja käytännön toimenpiteitä. Suomen osaamispohja tulee rakentaa perusteellisesti uudelleen. Tarvitsemme ns. Rebuild-kehitysohjelman koko ohjelmistosuunnittelukoulutuksen uudistamiseksi tukemaan STM SOTE ICT -hanketta ja VM SuomiDigi -kehityskokonaisuutta sekä D9:n jalkauttamiseksi, alustataloushankkeen kiihdyttämiseksi ja ennen kaikkea TEM Reboot Finland -hankkeen laajojen dynaamisten vaikutusten synnyttämiseksi.
Suomalaisena koodinpäivänä 14.3.2017 uutisoitiin yhä kasvavasta ohjelmistosuunnitteluosaamisen pulasta ohjelmointiosaamispulan rinnalla. Ohjelmistosuunnittelu on laajojen asiakaslähtöisten ja yritysten hyödyntämien teknisten ohjelmistojärjestelmien johtamis- ja suunnittelutaito, jota tulisi opettaa yliopistoissa. Ohjelmistosuunnittelunäkökulmaa voidaan verrata maailman vaikeimmaksi sanottuihin laiva- tai lentokonesuunnitteluun eli kokonaisen laajan teknisen järjestelmän kehittämiseen aina kaupalliseksi menestykseksi. Suunnitteluosaaminen on siis tietämystä ja taitoa kehittää, suunnitella, valmistaa, muuttaa ja ylläpitää kaupallisesti menestyvää ohjelmistoteknistä järjestelmää.
Viisaiden ryhmä eli maamme arvostetuimpien professorien ryhmä laski, että Suomessa on vuonna 2020 jo 15 000 ohjelmistosuunnitteluammattilaisen osaajapula. Osaajapulan heijastusvaikutukset ovat mittavat koko yhteiskuntaan. Laskelman taustalla on TEM:n selvitykset työvoiman kysynnästä, OKM:n tilastot valmistuvista ICT-alan ammattilaisista, Tilastokeskuksen eläkkeelle jäävien määrät ikäluokittain ja ko. koulutusohjelmien aloituspaikat. Tilanne tulee pahentumaan vuosi vuodelta ilman merkittävää muutosta OKM:n yliopisto-ohjauksessa. Tekniikan ala on ollut suuri kärsijä yliopistouudistuksessa. Uutinen levisi laajasti mediassa ja siitä kirjoittivat Kauppalehti, Iltasanomat, Taloussanomat, Tekniikka & Talous, Tivi ja YLE.
Dynaamiset vaikutukset yhteiskuntaan syntyvät vain, mikäli suomalaiset yritykset pystyvät viemään tuotteitaan ja palveluitaan. Dynaamiset vaikutukset voivat olla myös negatiivisia viennin kasvaessa. Negatiiviset dynaamiset vaikutukset korostuvat kokonaisten toimialojen päätyessä täysin ulkomaiseen hallintaan. Kansantalouden näkökulma 2017 kahdentoista suurimman OECD:n maan taloudesta jo 20 % operoidaan digitaalisten alustamonopolien kautta. Vuoteen 2020 mennessä on arvioitu digitalisaation kehittyvän nopeammin ja jopa 30 % kahdentoista suurimman OECD:n maan taloudesta operoidaan EU:n rajojen ulkopuolelta. Kasvavista talouksista vain Kiina ja Intia ovat pitäneet strategisesti huolta omasta ohjelmistosuunnitteluosaamisesta ja alustojen kehittämisestä kansallisten dynaamisten vaikutusten näkökulmasta. Suomessa ei ole ymmärretty, että informaatioteknologinen teollinen aalto on valtava globaali teollinen aalto, jossa on arvioitu olevan yli 3 000 miljardin euron vuotuinen jatkuva kysyntä.
Suomessa ohjelmistosuunnitteluammattilaisten puuttuminen on johtanut tilanteeseen, jossa ICT-alan korkein uuden liiketoiminnan kehittämisen ja rakentamisen osaamisen johtamisosaaminen on laiminlyöty. Muissa johtavissa teollisuusmaissa (USA, Iso-Britannia, Japani, Saksa, Ranska ja Australia) ohjelmistosuunnitteluosaaminen on määritelty koko digitalisaation kehityksen pullonkaulaksi. Korkeimman osaamisen puuttuminen näkyy koko yhteiskuntamme, taloutemme ja kansalaistemme arjessa. Julkisen sektorin hankinnat eivät edistä pk-yritysten kehittymistä eikä IT-teknologisia menestyspalveluita synny vientiin. Yliopistosektori on laiminlyönyt kokonaisen teollisen sektorin osaajien kouluttamisen edistämään vientiä 8 miljardille kuluttajalle, yli 200 miljoonalle yritykselle ja yli 200 valtiolle. Kansainvälinen teknologia- ja innovaatiotutkimuslaitos listasi Suomen maailman parhaaksi toisille maille tutkivaksi maaksi globaalissa vertailussa. Suomessa tulisi olla todella huolissaan yhteiskunnan jatkuvasta ja systemaattisesta ohjelmistosuunnittelu- ja ohjelmointitaitojen laiminlyönnistä. Suomalaisten nuorten, yrittäjien, koulutettujen vanhempien ja TIVIAn jäsenten tulisi edistää paljon aktiivisemmin suomalaisten ohjelmistojen asemaa yhteiskunnassa. Esitin maaliskuun lopulla avoimessa SuomiDigi-tilaisuudessa Suomeen perustettavaksi pilviteknologioihin keskittyvän ”Linux Universityn” ja alustatalouden kehittämiseen erikoistuvan ”Hans Andersin Institute of Technologyn” ohjelmistosuunnittelijaosaamisen ratkaisemiseksi pitkäjänteisellä innovaatiopolitiikan uudistuksella. Vapautetaan Suomi vanhasta talousajattelusta! Luodaan uuden Suomen uusi kasvu ohjelmistojen globaaliin talousaikakauteen vahvasti nojaten ja tarjoamalla maailmamme avoin ja kestävä suomalainen alustatalouden malli!
Teksi: Mika Helenius, TIVIAn toiminnanjohtaja
