Suomi sai kultaa - tällä kertaa Euroopan komission julkaiseman, EU-maiden digikehitystä mittaavan Digital Economy and Society Indexin ykköspaikan muodossa. Suomen tasainen vahvuus melkein kaikilla osaamista, ICT-infraa sekä kansalaisten, yritysten ja julkisen sektorin digikäyttöä mittaavilla indikaattoreilla palkittiin. Huutia saimme tosin kansallisen digiosaajapulaa ratkovan yhteenliittymän ja teollisuuden digistrategian puutteesta.
DESI-INDEKSIN ykkössija tuli loistavaan kohtaan. Suomi aloittaa heinäkuussa EU:n puheenjohtajamaana, mikä tarkoittaa avainasemaa Euroopan yhteisten asioiden muokkaamisessa. Suomen pj-kaudella valitaan komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajat sekä luodaan raamit EU:n vuosien 2021–2027 budjetille, jossa puhutaan jopa yli tuhannesta miljardista eurosta. Meillä on siis pelipaikka ja uskottavuutta eurooppalaisen digiagendan edistämiseen.
MUTTA ONKO MEILLÄ tarvittavat taidot pelin haltuunottoon? Elinkeinoministeri Lintilän edellisen hallituksen aikana perustama Tekoälyohjelma antaa yhden esimerkin. Ohjelma otti tavoitteekseen tehdä Suomesta suunnannäyttäjän Euroopan tekoälyagendan laatimisessa ja määrätietoisen toiminnan vuoksi näin on myös käynyt. Kyllä meiltä osaamista löytyy ja hyvät verkostot asioiden edistämiseksi.
ENTÄPÄ SITTEN se visio ja pelistrategia? Rinteen hallituksen ohjelmaa tarkastellessa moni on huomannut, että digitalisaatioon viitataan ohjelmassa usein niin ilmiönä, tavoitteena kuin keinonakin. Mikä parempaa, esiin nostetaan digitaalista yhteiskuntaa edistäviä toimia omadatan, reaaliaikatalouden, eettisen tekoälykehityksen ja tietopolitiikan edistämiseksi. Näistä saadaan hyvät eväät myös Euroopan digitaalisen tulevaisuuden sorvaamiseen. Kunhan vielä muistetaan laittaa kotimaassakin digiosaaminen kuntoon ja teollisuuden digitaalinen transformaatio täysillä käyntiin.
Jussi Nissilä, TIVIAn toimitusjohtaja
