Etäoppimisympäristöt haastavat niin opiskelijaa kuin opettajaakin

eOPE-hankkeen taustalla vaikutti maailmanlaajuinen Covid-19-pandemia, jolla oli välittömät vaikutukset koulumaailmaan – opetukseen, opiskeluun ja oppimiseen – ja niitä tukeviin käytäntöihin. Lapin koulutuskeskus REDU on yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa eOPE-hankkeessa keskittynyt etäoppimisessa ja -opettamisessa ilmenneisiin haasteisiin.

eOPE-hankkeen tavoitteena on vahvistaa opettajien ja muun ohjaushenkilöstön valmiuksia etäopetuksessa. Hankkeessa määritetään verkkovälitteiseen etäopetukseen liittyviä tekijöitä ja kehitetään etäopetukseen soveltuvia, opiskelijan etäopiskelua tukevia pedagogisia menetelmiä.

Hankkeessa kartoitetaan etäopetuksessa hyödynnettävien teknologioiden ja sovellusten käyttöön liittyviä osaamistarpeita sekä etäohjaukseen liittyviä solmukohtia, joiden avulla puututaan erityisesti etäkoulunkäynnin ongelmiin ja ehkäistään koulupudokkuutta. Tavoitteisiin liittyviä teemoja lähestytään lisäämällä opetushenkilöstön psykososiaalisia taitoja teknologiavälitteisessä opetuksessa, ja siten tuetaan heitä syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvässä työssä sekä etäopetuksen ja ohjauksen digipedagogisissa haasteissa. Hankkeessa kehitetään ja tuotetaan nuorten näkökulmasta etäohjaukseen liittyviä osallistavia ja toiminnallisia koulutuksia, ohjeistuksia ja työkaluja sekä rakennetaan opettajien tueksi vuorovaikutteisen etäopetuksen toimintamalli.

Käytännön työpajoja on järjestetty jo noin vuoden verran. Kohteena ovat olleet ammatilliset ja lukio-opiskelijat sekä oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstöt. Omissa työpajoissaan opiskelijat ja opetus- ja ohjaushenkilöstö ovat työstäneet kokemuksiaan pitkittyneestä etäkoulusta. Covid-19-pandemian jälkeen monet uudet tavat ja käytännöt vaikuttavat verkkovälitteisessä opetuksessa. Ollaan huomattu, että yhtä lailla opetusta rikastuttamaan on jäänyt hyväksi havaittuja didaktisia menetelmiä myös lähiopetukseen.

Aineellinen ja kokemuksellinen opiskeluympäristö

Toiminnallisissa työpajoissa tuli ilmi, että opiskelijoiden etäopiskeluun vaikuttavat opiskeluympäristöön, omaan hyvinvointiin ja tapaan opiskella liittyvät tekijät. Opiskelukokemus on siten riippuvainen useista tekijöistä, joihin opiskelija itse ei voi aina vaikuttaa. Opiskeluympäristö on tärkeää ymmärtää kokonaisvaltaisesti siten, että opiskelukokemukseen vaikuttaa sekä aineellinen ympäristö ts. tieto- ja viestintäteknisen infrastruktuurin luotettava toiminta että kokemuksellinen eli psykososiaalinen opiskeluympäristö; ne yhdessä muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden. Etäopiskeluympäristö myös eriarvoisti opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia. Joissain tapauksissa opiskelija joutui etäopiskelun ohella huolehtimaan myös kodin askareista, kuten ruuanlaitosta, nuorempien sisarusten hoitamisesta, lemmikkien ulkoiluttamisesta ja muista opiskeluun liittymättömistä asioista.

Työpajoissa tuli myös esille, että etäopiskelu on alttiina useille ulkoisille tekijöille, joilla nähdään olevan vaikutusta oppimiseen. Opiskeluympäristö voi näyttäytyä teknisesti epävarmana tai kokemuksellisesti epävakaana, mihin vaikuttaa esimerkiksi opettajien vaihtelevat etäopetustaidot tai muiden ryhmäläisten passiivinen käyttäytyminen. Lähiopetuksessa oppilaitoksen opiskeluympäristö on ennakoitava ja siellä olevat ihmiset noudattavat tiettyä toimintatapaa, kuten tuen saamista opettajalta.  Jos opiskelija ei saa riittävää tukea verkkovälitteiseen opiskeluun, on pahimmillaan seurauksena opinnoista putoaminen ja jopa koulusta eroaminen, joka voi johtaa syrjäytymiseen.

Etäopiskelu edellyttää itseohjautuvuustaitoja

Työpajojen tulosten mukaan huomattiin, että opiskelijoiden itseohjautuvuustaidot vaihtelivat suuresti. Opiskelijat kuvasivat etäopiskelua vahvuuksien kautta, uudenlaisena mahdollisuutena, mikä näyttäytyi positiivisena innostumisena ja hallinnan tunteena. Osa opiskelijoista sai etäkoulussa suoritettua enemmän opintoja kuin opetussuunnitelma edellytti. Osa opiskelijoista kertoi etäopiskelun negatiivisista ja lannistavista piirteistä. Onnistuneessa etäopiskelussa korostuvat vuorovaikutteisuus, yhteisöllisyys, mahdollisuus edetä omaan tahtiin ja saada tarvittaessa tukea. Opiskelijat pitivät tärkeänä etäopiskeluympäristön emotionaalista turvallisuutta, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että voi ja uskaltaa kysyä, ja opiskeluryhmän ilmapiiri on salliva ja vuorovaikutteinen.

Vuorovaikutteinen ja osallistava etäopetus tukee opiskelijan psykososiaalista hyvinvointia

Opiskelijat kaipaavat enemmän tukea, ohjausta ja palautetta riippumatta heidän itseohjautuvuustaidoistaan. Opettajan etäohjaustaidot korostuvat, jotta opiskelija sitoutuu ja motivoituu aiheeseen. Samoin opiskelijan ja opettajan keskinäinen luottamuksellinen suhde vaikuttaa myönteisesti etäopiskeluun. Pitkään jatkunut verkkovälitteinen etäopiskelu nähtiin myös henkilökohtaisena mahdollisuutena kehittymiseen, mutta toisaalta hankkeessa huomattiin verkkovälitteisen ohjauksen rajallisuus opiskelun tukena.

Etäopetus- ja opiskelutilanteet olivat haasteellisia, muutokset lähi- ja etäopiskelun välillä tapahtuivat nopeasti ja vuorottelivat. Nyt kun opetus on palannut takaisin lähiopetukseen, on osa etäopiskelukäytännöistä jäänyt toimiviksi didaktisiksi ratkaisuiksi sekä monipuolistamaan oppitunteja että mahdollistamaan joustavaa, oikea-aikaista ohjausta. Opiskelijoiden joukko on hyvin heterogeeninen tuen tarpeiltaan ja opiskelutavoiltaan. Opiskelijoiden yksilöllinen huomioiminen tuo pedagogista haastetta verkkovälitteiseen opetukseen. Tämä motivoi meitä kehittämään monimuotoisia, oppimista tukevia opiskeluympäristöjä.

Teksti: Solja Upola

Artikkelin kirjoittaja markkinointiviestinnän lehtori Solja Upola toimii eOPE-hankkeessa ammatillisen koulutuksen asiantuntijana Lapin koulutuskeskus REDUsta.

eOPE-hanke

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) on myöntänyt Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan koordinoimalle eOPE-hankkeelle Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusta ajalle 1.5.2021–30.6.2023. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 310 000 euroa ja se toteutetaan yhteistyössä Lapin koulutuskeskus REDUn kanssa. Projektipäällikkönä hankkeessa toimii Satu-Maarit Korte Lapin yliopistosta. Lisäksi hankkeessa toimivat Solja Upola, Janne Väätäjä, Pigga Keskitalo ja Enni Keskitalo.

TIVIA News on TIVIAn jäsenlehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyi kesäkuussa 2016. Lehti ilmestyy myös osana painettua Tivi-lehteä.

TIVIA Newsin artikkelit julkaistaan myös digitaalisina versioina TIVIAn verkkosivustolla, jossa ne ovat myös vapaasti luettavissa. Lisäksi TIVIA Newsin digitaalinen näköislehti on vapaasti luettavissa TIVIAn verkkosivustolla.