eHealth-oppeja Tansaniaan

Kertomus Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistyksen (Pitky) ja tansanialaisten Tallinnan vierailusta eHealth-hankkeen workshopissa. TANSANIAN JA VIRON lähtötilanteet kansallisen tietojärjestelmän kehittämiseen ovat olleet samanlaiset eli järjestelmät olivat varsin kehittymättömiä. Käytännössä Virolla ei pahemmin ollut vanhoja järjestelmiä taakkana. Se saattoi hypätä vähintään yhden kehityssukupolven yli. Koska rahaa oli vähän, oli rakennettava yksinkertainen ja tehokas järjestelmä avoimuuden pohjalle. Valtio otti tärkeän roolin määräämällä perusasioista lain voimalla. TALLINNASSA isäntänämme toimi eTerveys-arkkitehtuurin huippuasiantuntija Madis Tiik. Hän on toiminut myös Sitrassa vanhempana neuvonantajana ja kiertää nykyään ympäri maailmaa saarnaamassa eHealthin parantavasta voimasta. Kokonaisvaltaisen arkkitehtuurin esittämisen lisäksi Madis Tiik näytti meille käytännön toteutuksia sekä maalaili tulevaisuutta. TAPASIMME TalTech Mektoryssä, Tallinnan yliopiston yhteydessä toimivassa monipuolisessa keskuksessa, jossa on opiskelijoiden, tutkijoiden, yritysten ja startupien tarpeiden lisäksi tarjolla tekniikan ihmeitä myös lapsille. VIRON JÄRJESTELMÄSSÄ voi ajatella olevan kaksi peruselementtiä. Kaikki tieto on vapaata ja se liikkuu internetin X-väylää pitkin. Väylä on kuin rautatie, jossa kuljetetaan tietokontteja. Rautatie on yksinkertainen tehokas kuljetusväline eikä se tiedä, mitä konteissa on. Kaikki data on tallennettuna yhdessä alkuperäisessä paikassa vahvasti turvattuna. Toinen elementti on vahva tunnistus, joka nykyään pohjautuu henkilökorttiin ja mobiilivarmenteeseen. Madis Tiikin mukaan kaikki muu Virossa voidaan suorittaa digitaalisesti paitsi naimisiinmeno ja maakaupat. TERVEYDENHUOLLON prosessi ei sinällään ole muuttunut. Madis painottaa, että on tärkeää ymmärtää, mitä palvelua on ostamassa – mikä asia tulee paremmaksi ja miten. ”Jos et ymmärrä, älä osta, saat vain kasan kallista turhaa tekniikkaa.” Sopisi meilläkin niin moneen paikkaan (toimittajan huokaus). Viron järjestelmät kehittyvät edelleen. Terveydenhuollossa oli eHealth 2.0 vuosina 2005–17, eHealth 3.0 on meneillään ja varsinaisesta järjestelmästä on menossa kuudes versio. eHealth1:n kustannukset olivat noin 100 $ /hlö, eHealth2:n 10 $ /hlö ja eHealth3:n 1 $/hlö. Terveydenhuollon tietojärjestelmien kokonaiskustannukset 2005–10 olivat 10 milj. € eli noin 7,5 €/hlö. Käytännössä it-ratkaisun osuus oli vain 18 %, mutta standardointi vei yli 30 % ja projektityö yli 20 %. eHEALTH 4 on tulossa. Siinä on vahvasti mukana mobiilidata, tekoäly ja terveydenseuranta. Tavoitteena on ilmainen palvelu, joka vähentää turhia lääkärikäyntejä, mutta samalla kehottaa menemään lääkäriin silloin, kun on tarpeen. Ratkaisua haetaan myös siihen, että suuri joukko ihmisiä ottaa yhteyden terveydenhuoltoon, mutta he eivät mene lääkäriin eikä missään ole tietoa siitä, miten he ovat ratkaisseet ongelmansa. Suomalaisia moinen avoimuus voi hirvittää, mutta Madis Tiik painottaa, että tiedon omistaja päättää, mitä sillä saa tehdä. Virossa kansalaiset voivat niin halutessaan jakaa mm. terveysdataa someen. Yksi suosituimmista jaoista on kohtuäänet Facebookissa. Toki myös Madis Tiik tunnistaa ongelmakohtia ja toteaa, että eurooppalainen GDPR on hyvä, mutta ei tarjoa aina ratkaisua. SAIMME käytännön esimerkin Madis Tiikin kumppaneilta etänä Amsterdamista. My Health@Hand -toteutus tarjoaa kännykkäsovelluksen, jolla kerätään ja tallennetaan tietoa, kommunikoidaan ja opitaan hoitamaan paremmin terveyttä. Siinä on käyttäjän sovellus ja hoitohenkilön sovellus, jotka kommunikoivat keskenään. Tutustuimme tarkemmin odottavan äidin osuuteen, jossa hän voi tallentaa ja saada tietoa raskauden etenemisestä ja olla yhteydessä hoitohenkilöön. Järjestelmää pilotoidaan useissa Afrikan maissa. MADIS TIIK NEUVOO, että nyt pitää testata ja katsoa mihin mennään ja mitä tarvitaan. On paljon uutta kaikille osapuolille. Esimerkkinä uudesta avoimuudesta suomalaiset voivat ostaa reseptilääkkeitä Viron apteekeista. Suomen Kanta-järjestelmässähän on otettu oppia Viron Health Information Change -järjestelmästä. Ns. KEHITYSMAAT voivat kohta olla tietojärjestelmissään edellä Eurooppaa, koska ne ovat voineet hypätä suoraan mobiilitekniikkaan eikä siellä ole samanlaisia poliittisia ja kaupallisia jarruja kuin meillä. Viron ratkaisu avattuna: https://bit.ly/viron-ratkaisu Teksti ja kuva: Ilpo Tolvanen