Mutta missä kohtaa tässä tilanteessa meni pieleen?
Tämä toimintamalli – oireiden nopea lääkitseminen ilman juurisyyn selvittämistä – on paitsi arjessa riskialtista, myös yllättävän yleinen tiedonhallinnan maailmassa. Ongelma ei ole vain se, että hoidetaan oiretta eikä varsinaista sairautta. Vakavampaa on, että diagnoosin esittää usein asiakas itse – ilman tarvittavaa asiantuntemusta. Tilanne muistuttaa netistä itselleen diagnoosin googlaavaa potilasta. Ja jos konsultti hyväksyy diagnoosin kyseenalaistamatta, päädytään helposti ratkaisuihin, jotka vain lisäävät ongelmia.
Tiedonhallinnan kentällä nämä “lääkkeet” voivat olla uusi tietovarasto, MDM-järjestelmä, DataOps, Data Mesh tai mikä tahansa ajankohtainen ja trendikäs teknologinen ratkaisu. Ne voivat lievittää yksittäistä kipupistettä, mutta ilman kokonaiskuvan ymmärtämistä syntyy helposti uusia vaivoja. Pian organisaatiossa on käytössä koko lääkevalikoima – mutta kipu ei hellitä, koska varsinainen juurisyy on edelleen tunnistamatta.
Tiedonhallinnan maailmassa nähdään yhä useammin ilmiö, jossa uudet ratkaisut syntyvät paikkaamaan edellisten ratkaisujen jättämiä aukkoja. Teknologiat ja ratkaisut vaihtuvat, mutta perimmäiset ongelmat jäävät tunnistamatta. Lopulta aito haaste hautautuu yhä syvemmälle järjestelmien ja työkalujen kerrosten alle.
Hyvä datakonsultti toimii kuin hyvä lääkäri: hän kuuntelee oireet, mutta ei tyydy niihin. Hän kysyy, tutkii ja analysoi, kunnes pääsee kiinni ongelman juurisyihin. Asiakas ei välttämättä ole tiedonhallinnan asiantuntija – ja juuri siksi konsultin rooli on kriittinen. Oikeilla kysymyksillä ja asiantuntevalla otteella vältetään kalliita sudenkuoppia.
Kun ongelmat tunnistetaan kunnolla, ratkaisutkin ovat yleensä oikeita. Näin säästyy aikaa, rahaa – ja ennen kaikkea hermoja.
Juha-Pekka Joutsenlahti
Data Catalog Lead & Data Advisor, Solita; Co-Founder, Nordic Semantics Oy; Varapuheenjohtaja, DAMA Finland Ry