Tiedonhallinnan käytännöt ovat olleet historiallisesti keskeisiä yhteiskuntien kehityksessä. Antiikin Egyptissä kirjurit hallitsivat kirjoitus- ja laskentataidot, mikä teki heistä korvaamattomia, mutta myös portinvartijoita tiedon maailmaan. Keskiajan Euroopassa oppineisuus oli lähinnä kirkon ja aateliston etuoikeus, mikä rajoitti tiedon leviämistä laajemmalle yleisölle. Renessanssin myötä, erityisesti Gutenbergin painokoneen keksimisen jälkeen, tiedon leviäminen kiihtyi. Tämä demokratisoi tietoa ja mullisti sivistyksen ja tieteen kehityksen.
Teollistumisen aikakaudella yrityssalaisuudet ja patentit tulivat käyttöön. Nämä suojasivat keksijöiden oikeuksia ja kannustivat innovaatioihin, mutta toisaalta loivat monopolioikeuksia ja rajoittivat tiedon vapaata virtausta. Nykypäivän digitaalisessa maailmassa tieto on muuttunut entistäkin keskeisemmäksi resurssiksi. Internetin ja tietoteknisen kehityksen myötä tiedon määrä ja sen käsittelyn nopeus ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Tämä on synnyttänyt uusia haasteita ja mahdollisuuksia tiedon hallinnassa ja hyödyntämisessä.
Kuten historian kirjat kertovat, tiedon demokratisointi on ollut voimakkaasti läsnä yhteiskunnallisessa uudistuksessa. Haasteena on, kuinka voimme tasapainottaa yksityisyyden suojan ja tiedon avoimuuden tarpeet siten, että edistämme yhteiskunnallista ja teknologista edistystä tasa-arvoisesti samalla turvaten tietojen eheyden ja puolueettomuuden.
Dataosaamisen ja laadukkaan tiedon johtamisen kansallinen taso mahdollistaa laajalla skaalalla teknologisten ratkaisujen, kuten tekoälyn potentiaalin hyödyntämisen datavarantojemme päällä, eikä rajoita kilpailukykyämme kansainvälisellä tasolla. Tämän mahdollistamiseksi tarvitsemme merkittävästi sekä julkisen, että yksityisen sektorin panostusta. Yhteisöjen kollektiivinen osaaminen ja yhteistyö ovat todella tärkeässä asemassa osaamisen jakamisessa ja oppimisen tukemisessa.
Historiankirjoihin suomalaiset ovat päässeet pienen pohjoisen kansan valtavalla sisulla. 1990-luvun laman jälkeisessä Suomessa tässä onnistuttiin, kun panostettiin suuresti ATK-osaamisen ja infrastruktuurin kehittämiseen, mikä kasvatti ICT-alaa ja mahdollisti lukuisia menestystarinoita sekä uuden taloudellisen kivijalan. Meneillään olevan työelämämurroksen ja datatalouden mahdollisuuksien myötä Suomella onkin erityisen hieno mahdollisuus jatkaa kertomusta myös datan ja tekoälyn mahdollisuudet voitokkaasti uusiksi historiallisiksi menestystarinoiksi valjastaneena kansakuntana.
Eevamaija Virtanen
Hallituksen jäsen, TIVIA
Senior Data Engineer & Partner, Invinite Oy
Founder, Helsinki Data Week & DataTribe
Kuva: Pirja Aarnio