Suomeen vaaditusta tuottavuusloikasta tulee kananlento, jos siltä puuttuvat osaavat tekijät. Euroopan komission eCompetence-tutkimuksen mukaan Euroopasta puuttuu näillä näkymin lähes miljoona it-osaajaa vuonna 2020. Suomi sijoittuu tässä 35 maan vertailussa keskitason alapuolelle.
Julkaistu Helsingin Sanomissa 19.7.2015
Suomeen vaaditusta tuottavuusloikasta tulee kananlento, jos siltä puuttuvat osaavat tekijät.
Euroopan komission eCompetence-tutkimuksen mukaan Euroopasta puuttuu näillä näkymin lähes miljoona it-osaajaa vuonna 2020. Suomi sijoittuu tässä 35 maan vertailussa keskitason alapuolelle.
Nykyään kaikki tieto näyttää olevan verkossa, ja usein meitä kehotetaan hakemaan lisää tietoa palveluntarjoajan kotisivulta. Silti Tilastokeskuksen viime marraskuussa julkistaman tiedon mukaan vain kuusi prosenttia maamme yli kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä käyttää internetiä tuotteidensa ja palvelujensa myyntiin.
Yrityksen kotisivut tai Facebook-tili ovat vasta digitaalisuuden soveltamisen alkupiste. Taidot ja tarpeet eivät siten kohtaa.
It-alan irtisanomisten ei kannata antaa hämätä. Ammattilaisista ei ole puutetta – nykyisin ja tulevaisuudessa tarvittavasta ammattitaidosta on. Epävarmassakin maailmassa on varmaa, että Suomelle jää luu käteen, ellei alalle saada koulutettua, uutta ja osaavampaa työvoimaa.
Mielikuvissa tietotekniikka on usein yhtä kuin äksyilevä tulostin, toimimattomien sovellusten ja sekavien salasanojen viidakko tai jotain muuta yhtä tylsää. Jos asiaa pysähtyy ajattelemaan hetkeksi, ymmärtää kuitenkin, että lähes kaikki tuottavuuden parantaminen on täysin riippuvaista tietotekniikasta – niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.
Kestävä ratkaisu myös tähän ongelmaan on rahan ruinaamisen sijasta asennemuutos.
Tietotekniikkataitoja on pidettävä alati esillä koulussa, opiskeluissa ja työelämässä. Menestyäkseen kaikkien organisaatioiden tulee nostaa it-soveltaminen merkittävään strategiseen rooliin. Näin siksi, että nykymaailmassa merkittävien strategioiden ja investointien toteuttaminen edellyttää niiden osana vankkaa tietoteknistä näkemystä ja tietotekniikan soveltamisen osaamista.
Maineikas koulujärjestelmämme kantaa kyllä, kunhan opetussisällöt tuodaan teolliselta ajalta nykyaikaan. Jokaisen pojan ja tytön on saatava ketterät it-taidot pärjätäkseen tulevaisuuden työmarkkinoilla. Tietotekniikalla on opittava ratkomaan pulmia ja luomaan uutta, aivan kuten sanoilla ja kielellä tai numeroilla ja funktioilla.
Tutkimustulokset puoltavat edellä mainittuja väitteitä yksiselitteisesti. Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisten (Tivia) It-barometrin mukaan it-johtamiseen panostavat yritykset kasvattavat liikevaihtoaan ja kannattavuuttaan tietotekniikan avulla kaksi kertaa enemmän kuin toisin menettelevät kilpailijansa. Paremman johtamisen ja osaamisen ansiosta parempiin tuloksiin päästään viidenneksen pienemmillä it-investoinneilla ja jatkuvilla kustannuksilla.
Menestyvillä yrityksillä on muita selvemmät strategiat ja toimintasuunnitelmat uusien teknologioiden soveltamiseen. Lisäksi kouluarvosanalla mitattuna it-johtamiseen panostavien yritysten tyytyväisyys tietotekniikan käyttöön kokonaisuutena on hyvä ja muiden tyydyttävä.
Jollei osaajia ja osaamista saada lisättyä, digitaalisesti kilpailukykyisen Suomen rakentaminen on aivotonta – vähintään kahdessa merkityksessä.
Robert Serén
toiminnanjohtaja, Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry
Tomi Dahlberg
tietojärjestelmätieteen professori (vt.), Åbo Akademi
Executive in Residence
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu