TIVIA ry järjesti tekoälyaiheiseisen ajankohtaistapahtuman "Pysytkö pinnalla tekoälykehityksessä?" tiistai-iltapäivänä 18.6.2024 Helsingin Katajannokanrannan Allas Sea Poolilla. Tapahtuman puhujiksi oli koottu nimekäs kaarti tekoälyn asiantuntijoita.
Virkamies chunkkaa, embeddaa ja promptaa
Iltapäivän ensimmäinen puhuja oli Valtiokonttorilla johtavana asiantuntijana työskentelevä Virpi Hotti, joka kertoi työnantajansa tekoälykokemuksia otsikolla "Virkamies chunkkaa, embeddaa ja promptaa - Valtiokonttorin kokemuksia tekoälystä". Hän kertoi tekoälykyvykkyyksien arviointikehyksestä sekä Valtiokonttorin tekoälykokemuksista neljän esimerkin kautta. Valtiokonttorilla on käytössä kolme tekoälyapuria, jotka kaikki ovat Copilotin eri versioita. Tekoälyapurit ovat helpottaneet kehoitteiden (promptien) muodostamisen harjoittelua.
Virpi Hotin esittelemistä tekoälyn hyödyntämisesimerkeistä ensimmäinen koski kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietokyselyjä. Projekti osoitti, että kielimallit soveltuvat rakenteisen tiedon kyselyihin ja tiedon oikeellisuus on helppo todentaa kielimallien hyödyntämistyökalujen komentosarjoilla. Toinen esimerkki koski vastuullisuusraporttien yhteenvetoa. Projekti osoitti, ettei tekoäly korvaa asiantuntijaa, vaan auttaa tätä: asiantuntijoiden tekemät artefaktit ohjeistavat kielimalleja ja kielimallien tuloksia voidaan verrata niihin. Kolmas esimerkki koski palautteiden käsittelyä. Projekti osoitti, että arjen työkalut - kuten Power BI - kehittyvät koko ajan, ja niiden hyödynnettävyys kannattaa tarkistaa.Yhteenvedossa Virpi Hotti totesi arviointikehyksen soveltuvan tekoälyratkaisujen toteutukseen tarvittavien asioiden arviointiin. Hän myös kertoi tekoälyratkaisujen tekemisen viidestä vaiheesta, jotka ovat käyttökohteiden tunnistaminen, tietoaineistojen tunnistaminen, toteutustavan valinta, tietopohjan tunnistaminen ja tietopohjan hyödyntäminen.
Datan arvo on negatiivinen, kunnes hyödyntämiskohde löytyy
Iltapäivän seuraavassa vaiheessa TIVIAn tekoälykehityksen vetäjä Minna Oksanen, joka toimi tapahtuman juontajana, haastatteli Black Belt Consultingin toimitusjohtaja Sameli Mäenpäätä. Tämä muistutti, että vain bisnespohjaiset projektit menestyvät - tekoälyssäkin - ja keskeinen kysymys on, miten data voi auttaa bisnesongelman ratkaisussa? Kannattaa myös kiinnittää huomiota datan laadun ja myös kyvykkyyksien riittävyyteen.
Kuten kaikissa projekteissa, myös tekoälyprojekteissa on saatava ylimmän johdon tuki. Kun se saavutetaan, työntö vaihtuu imuksi. Osuuspankin Group Chief Data Officerina aikaisemmin toiminut Sameli kertoi hyvästä esimerkistä, joka oli korona-aikana lanseerattu maksulyhennysvapaa-botti, joka tehtiin "selkä seinää vasten". Vaikka onnistuttiin, Sameli ei kehottanut pyrkimään projekteissa vastaavaan pakkotilanteeseen.
Tekoäly vaatii hyvää dataa ja datan hallinnan ongelmat ovat universaaleja. Datan omistus on saatava kuntoon kaikilla tasoilla. Data engineerejä on oltava, tai datascientistit tekevät omien töittensä sijaan engineerien työt. "Koko ketju on saatava kuntoon osaamismielessä ja muistettava vielä liiketoimintalähesisyys. Datan arvo on negatiivinen, kunnes ymmärretään, miten sitä voi käyttää yrityksen hyväksi", olivat Samelin keskeisiä viestejä.
Ei enää koskaan valkoisen paperin ongelmaa!
Iltapäivän kolmas puhuja oli tekoälyevankelista Antti Merilehto, joka puhui kokemuksella, joka on kertynyt 200 asiakasprojektista. Hänen mukaansa ChatGPT on demokratisoinut tekoälyä. Olennaista on muistaa, että uuden teknologian käyttäjiä ovat ihmiset, jolloin tärkeää on järjestys: ihminen, muutos, tekoäly.
Merilehto kertoi tekoälyn hyödyntämisen vaikutuksista. Moni potee kirjoittamisen aluksi valkoisen paperin ongelmaa, mutta tekoälyn avulla sitä ei koskaan enää ole. Hän muistutti myös, että vaikka tekoälyä ei hyödyntäisi core-osaamisensa yhteydessä, sitä voi ja kannattaa hyödyntää tehtävissä, jotka eivät ole omaa core-osaamista.
Merilehdon mukaan keskimääräinen ihminen ei ole kiinnostunut teknologiasta, vaan omasta työstä. Niinpä on alettava tekemään ihmisille - eikä koneille - kuuluvia töitä ja annettava koneille kuuluvat työt koneille. Silti helposti nousee huoli "tarvitaanko mun taitoja enää mihinkään?"
Lopuksi Merilehto nosti esille ikärakennekysymyksen. Kun vuonna 2006 oli maassamme noin 400 000 yli 75-vuotiasta, vuonna 2031 heitä tulee olemaan 800 000. Työtä tekevien määrä pienenee, joten työn on tehostuttava. Tutkimusten mukaan tekoäly on tuottanut 14 % tehokkuuden parantamisen - asiantuntijatyössäkin luku on 12,1 %!
Start small, don't boil the ocean
Neljäs puhujamme oli Chief Technology Officerina AWS:llä työskentelevä Ursula Koski, joka on myös TIVIA ry:n puheenjohtaja.
Ursula Koski muistutti, että tekoälykehityksessä ollaan tosi alussa. Vaarana on haukata liian paljon, siispä "start small, don't boil the ocean". On mietittävä, mitä ollaan rakentamassa ja muodostaa hyödyntämiskohteille scopet. Tekoälykehitykseen liittyy paljon asioita, joita on tehty ennenkin. Esimerkiksi tietosuojaa on mietittävä; mitä dataa saa käyttää tekoälyn koulutukseen. Ja kuka saa käyttää.
Kieltämällä ei saa mitään positiivista aikaan, joten tekoälyn hyödyntämistä on edistettävä muun muassa koulutuksen kautta. On myös muistettava unlearning, poisoppiminen. Myös tekoälyn on poisopittava asioita!
Tekoälybisneksessä liikkuu paljon rahaa maailmalla, Suomessakin bisneksen arvoksi on arvioitu 650 miljoonaa euroa, Ursula Koski kertoi.
TIVIAlle tekoälyn ajokortti
Iltapäivän päätti TIVIAn tekoälykehityksen vetäjä Minna Oksanen, joka kertoi TIVIAn tekoälyn ajokortti -projektista. Kysymyksessä on vaatimuskokoelma tekoälykoulutuksen yhteismitallistamiseen; kyvykkyyskokonaisuuksia, joihin liittyy osaamista. Kohderyhmänä ovat yritykset, jotka haluavat parantaa tekoälykompetenssejaan. Projektin tuloksena on tarkoitus löytää vaatimukset täyttäviä tekoälykouluttajia.
Yritystason kyvykkyys koostuu henkilökunnan henkilökohtaisista kyvykkyyksistä, jotka koostuvat perustason, asiantuntijatason ja johtajatason osaamisista. Perustason osaamiin on tunnustettu viisi, asiantuntija- ja johtajatasolle lisäksi neljä ja johtajatasolle vielä yksi osaamisalue.
TIVIA ry:n rooliksi on muodostumassa yhteistyöverkoston koordinointi, koulutusten validointi ja ajokortin suorittaneiden rekisterin ylläpito. TIVIA Infuture Oy:n roolina voisi olla vuosittaisten päivityskoulutusten sekä asiantuntijakoulutusten järjestäminen. TIVIA-yhteisön omalle medialle IT Insiderillekin on kaavailtu roolia, sillä se voisi toimia alustana joillekin koulutusosioille.
Suunnitelmien mukaan tekoälyn ajokortin voisi suorittaa joko läsnä- tai verkkokoulutuksena. TIVIA vastaisi koulutuksen vaatimuksenmukaisuudesta. Yhteistyöverkostoon kuuluvat organisaatiot puolestaan pääsisivät vaikuttamaan koulutuksen kehittämiseen.
Teksti: Reino Myllymäki
Kuvat: Juha Lappi