Finnish Internet Forum järjestettiin 3.4.2024 jo 15 kerran. Puitteet pikkuparlamentissa olivat erinomaiset, eduskunnan tilat sopivat erinomaisesti seminaaripaikaksi sisällölle, jonka aiheena oli ”Tekoäly ja internetin mahdollistaman digiarjen kriisinkestävyys”. Paikalle oli saapunut lähes 100 alan asiantuntijaa, verkkolähetystä seurasi 199 henkilöä.
Tilaisuuden avasi tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen. Tulevaisuusvaliokunta on ollut mukana FIF-tilaisuuksissa alusta lähtien, joten luontevasti päivän aloitti tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja ja päätti varapuheenjohtaja, kansanedustaja Timo Harakka. Päivän moderaattoreina toimivat Tommi Karttaavi, digijohtaja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelta ja Stefan Lee, apulaiskyberturvallisuusjohtaja Valtion kyberturvallisuusjohtajan toimistosta. Päivän kokoavana voimana toimi ulkoministeriön ulkoasiainsihteeri, Janne Hirvonen.
Kirsi Karlamaa, teknologia- ja strategiajohtaja Trafikomista otti esille kriisinkestävyysnäkökulman. Hän totesi palvelunestohyökkäysten kasvaneen ja turvallisuuden olevan siten koetuksella. Hän mainitsi tärkeiksi tulevaisuuden teoiksi yhteistyön kasvattamisen eri toimijoiden kanssa sekä osaamisen varmistamisen. Tekoäly tuo mahdollisuuksia ja uhkia ja siten Suomen on hänen mielestään oltava aktiivinen, innovatiivinen sekä toimiltaan avoin.
Paneeli 1: EU:n tekoälysäädös – vanhentunut jo valmistuessaan?
Panelistit olivat sekä että mieltä. Enemmistö koki, että AI Act on ”passe”. Kansanedustaja Aura Salla totesi: ”metaversumibisnestä on tehty jo vuosia Silicon Valley -tyyppisissä paikoissa. Realismi on unohtunut, säätelyä on valtavasti ja sitä on päällekkäin, pitkittäin ja poikittain.” Tärkeimmiksi tulevaisuuden kohteiksi ja erityistä huomiota vaativiksi kokonaisuuksiksi hän mainitsee yksityisyyden suojan tärkeyden sekä oman datan hallinnan mahdollisuuden.
Anna-Maija Ohlsson, kehittämispäällikkö Pelastakaa Lapset ry:stä nosti lapset keskiöön, kun puhutaan turvattomuudesta. ”Verkossa on valtavasti haittavaikutuksia, väkivaltaa ja kiusaamista. Riippuvuus laitteisiin ja sisältöihin on kasvussa. Lapset tulisi ottaa mukaan päätöksentekoon,” totesi Ohlsson. Ratkaisukeinoiksi negatiivisiin ilmiöihin hän tarjoaa tehokkaampaa sisällön valvontaa, vahingollisten tilanteiden tunnistamista sekä kaikkien tahojen mukaan ottamista näihin ”talkoisiin”.
Toiminnanjohtaja Tapani Tarvainen Effi ry:stä toi puheenvuorossaan esille esimerkiksi EU:ssa vallitsevan eriarvoisuuden poliisin toiminnassa. ”Joissain EU-maissa luottamus poliisin toimiin on eri tasolla kuin esim. Suomessa,” sanoi Tarvainen. Hänen mielestään myös tekoälysäädös on vanhentunut jo syntyessään ja perusteluna sille oli tämä: ”Tekoälysäädös on kirjoitettu menneisyyden teknologioihin liittyen, järjestelmät ja mallit kehittyvät koko ajan.”
Petri Myllymäki, professori Helsingin yliopistosta, mainitsi Lumi -supertietokoneen, jonka olemassaolo ja edistyksellisyys on tunnistettu maailmanlaajuisesti ja siitä voimme olla ylpeitä. Meillä on luottoa ja osaamista sekä kapasiteettia ja edellytyksiä olla alan kehityksen kärjessä millä tahansa mittarilla mitattuna. Itse otsikkoon liittyen hän pohti sitä, kuinka lakia tulkitaan jatkossa.
Yhteisessä keskustelussa ongelmana AI Actin osalta pidettiin jatkuvan raportoinnin ja hallinnoinnin vastuuta. Säätelyn ajateltiin hyödyttävän eniten suuryrityksiä, koska siellä on eniten resursseja vaikuttaa päätöksiin ja tulkintoihin. Lisäksi pohdittiin, onko osaaminen virkamiestasolla riittävää.
Keinoina lisätä kansalaisten ymmärrystä tekoälyn haasteista ja mahdollisuuksista mainittiin mm. valtamedian merkitys tiedon tuottajana ja jakajana sekä opastajanakin. Monet perheet kokevat, että tekoäly ei kosketa heitä tai heidän lapsiaan lainkaan. Jo tämä mielipide asettaa perheet hyvin eriarvoiseen asemaan, sillä emmehän me halua, että tekoäly tai verkosta saatava tieto olisi lastemme kasvattaja. Vastuu kuuluu kaikille ja on yhdessä pohdittava, miten jaetaan tietoa, opastetaan ja autetaan poissulkemaan verkosta esim. vaarallista sisältöä. Medialukutaidon lisääminen, kriittisen ajattelun kehittäminen sekä opettajien tietotaidon kasvattaminen tekoälyn kanssa toimimiseen sekä opettamiseen ovat erityisen tärkeässä roolissa.
Johtava asiantuntija Joonas Mikkilä Teknologiateollisuus ry:stä kertoi kommenttipuheenvuorossaan tekoälysäädöksen haasteena olevan valtavan kokonaisuuden. Lisäksi hän totesi, että vaikka tietosuojadirektiivi on ollut jo taustalla, oikeuskäytänteitä säädöksen osalta ei toki vielä ole. Hänen mielestään on hyvä, että on olemassa tekoälyjärjestelmien riskiluokitus ja sen peilaaminen yrityksen omaan liiketoimintaan olisi järkevää. Hän kertoi, että Suomen rooli tekoälyasioihin liittyen on merkityksellinen ja siksi esim. Teknologiateollisuus ry investoi kymmenen miljoonaa euroa tekoälyn hyödyntämisen vauhdittamiseen Suomessa. Tavoitteena on lisätä tekoälyn käyttöönottoa ja kehittämistä suomalaisissa teknologiayrityksessä, vahvistaa soveltavaa tutkimusta sekä houkutella tekoälyosaajia Suomeen. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö lahjoittaa 3,2 miljoonaa Aalto-yliopiston uuden tekoälytutkimuksen keskuksen perustamiseen.
Etäyhteydellä tilaisuuteen mukaan tullut europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri kertoi, että AI Act meni selkeillä enemmistön äänillä läpi, kun asiasta äänestettiin. Hänen mielestään tärkeintä on turvallisuus, joten kaikkia tarvitaan mukaan keskustelemaan tulevaisuudesta, joka on meidän yhteinen asiamme. Hän mainitsi myös tekoälytoimiston, joka on perustettu Euroopan komissioon ja joka tukee luotettavan tekoälyn kehittämistä ja käyttöä ja suojaa samalla tekoälyriskeiltä sekä muodostaa perustan yhtenäiselle eurooppalaiselle tekoälyn hallintojärjestelmälle.
Paneeli II: Kyberturvallisuus ja uudet teknologiat
Petri Puhakainen, kyberturvatutkimuksen kehittäjä VTT:ltä mainitsi, että 6G on jo ovella, ”kodin koneiden innokkuus kytkeytyä verkkoon kasvaa” ja verkkojen leviäminen avaruuteen luo uusia mahdollisuuksia. Enää ei voi sanoa, että vain taivas on rajana.
Noora Hammar, Founder and Chapter President Women4Cyber Finlandista esitti tärkeänä aiheena varmistaa alan osaaminen. Lisäksi hän peräänkuulutti yhteistyön merkitystä alan toimijoiden kesken mahdollisimman laajasti.
Mikko Hyppönen, tutkimusjohtaja WithSecurelta kertoi ongelmana olevan ihmisten liiallisen luottamisen, ei luottamuksen menettämisen, jota useammin pelätään, kun puhutaan tekoälyn vaaroista ja turvallisuuden tunteen katoamisesta. Tässä viitataan mm. siihen, kuinka ihmisiä huijataan yhä enemmän ja moninaisin keinoin. Edelleen ihmiset uskovat esim. henkilöön, joka kertoo tarvitsevansa rahaa. Rahaa annetaan, kunnes lopuksi huomataan, että huijaus oli kyseessä. Yrityksille uudempia ja kasvavia ”huijauskonsepteja” ovat ns. toimitusjohtajahuijaukset.
”Heikoin lenkki on ihminen”
Tätä mieltä olivat kaikki. Voi olla vaikkapa niin, että pyritään vaikuttamaan alan asiantuntijoihin sellaisin keinoin, ettei heti huomata vaikuttajan motiiveja ennen kuin se on myöhäistä ja pääsy esim. salassa pidettäviin aineistoihin on mahdollistettu. Algoritmit kehittyvät, kapasiteetti kasvaa, autoritääriset valtiot kuten Kiina investoi jättimäisiä summia kvanttiteknologiaan. Vaaratilanteet yleistyvät, mutta toisaalta myös osaaminen kasvaa ja onhan esim. bitcoin ”kvantin kestävä”.
Miten varaudutaan turvallisuuden kasvattamiseen?
Oppilaitokset ovat avainasemassa, opettajien ja alan ammattilaisten kouluttaminen on erittäin tärkeää. Medialukutaitoa, joka jo aiemmin mainittiinkin, on syytä parantaa kaikilla tasoilla. Kriittistä ajattelua pitää lisätä. On hyvä ymmärtää, että tulevat sukupolvet eivät ole automaattisesti diginatiiveja eli eivät ymmärrä kaikkia mahdollisuuksia ja vaaroja, joita verkko tarjoaa. Lopuksi todettiin, että säätelyt antavat kuitenkin tarpeelliset puitteet ja ohjaavat oikeaan suuntaan. Siksi myös niillä on arvonsa.
Loppusanat lausui tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Timo Harakka. Hän totesi yhteenvedossaan mm. monitoimijayhteistyön olevan oleellinen toimintamalli tulevaisuudessakin, algoritmien olevan läsnä entistä enemmän ja vaikuttamassa päätöksiimme ja toimintaamme sekä mielipiteisiimme, julkisuudessa puhutaan enemmän tekoälyn tuomista uhista ja toisaalta myös vastuusta sekä siitä, että tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää tehdä yhteistyötä ja löytää yhteinen sävel koko ihmiskunnan keskuudessa. Harakan loppukiteytys tekoälystä: ”Se on aikamme tärkein poliittinen kysymys”.
Tilaisuuden verkkotallenne löytyy täältä: Finnish Internet Forum 3.4.2024 (eduskunta.fi)
Finnish Internet Forum 2024 tapahtumaa isännöi eduskunnan tulevaisuusvaliokunta. Ohjelman valmisteluun ovat osallistuneet mm. Suomen Internet-yhdistys, ulkoministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö muiden yhteistyötahojen ohella. Vuosittain järjes-tettävä FIF on kaikille avoin monitoimijafoorumi, joka tarjoaa mahdollisuuden informaa-tioon, vuorovaikutukseen sekä verkostoitumiseen internetiin liittyvien aiheiden äärellä.
Kirjoittaja
Nina From
Markkinointi- ja myyntijohtaja
TIVIA ry
Tietoisku: Global Digital Compact ja WSIS+20
Kahden paneelin ja lounaan jälkeen foorumi sai vielä tietoiskun YK- hankkeista, jotka päivittävät internet governance -alalla parin viime vuosikymmenen aikana tehdyn yhteistyön tuloksia ja luovat puitteita tulevaisuuden digitaaliselle yhteistyölle yhä haastavammissa oloissa.
Näissä asioissa YK:n konsulttina koko kuluvan vuosisadan alun toiminut David Souter alusti (etäyhteydellä) prosesseista, jotka tunnetaan nimillä WSIS+20 ja Global Digital Compact (GDC). Edellinen viittaa YK:n vuosina 2003 ja 2005 järjestämän tietoyhteiskuntahuippukokouksen tulosten seurantaan, jälkimmäistä asiakirjaa työstetään YK:n tulevaisuushuippukokouksen (Summit of the Future, 22.-23.9.2024) hyväksyttäväksi.
Toisin kuin useimmat YK:n temaattiset huippukokoukset 20–30 vuotta sitten, WSIS ei käsitellyt jotakin tiettyä ongelmaa, vaan niitä toiveita, jotka liitettiin alullaan olleeseen kehitykseen kohti tietoyhteiskuntaa. Siitä toivottiin ihmiskeskeistä, kaikki mukaan ottavaa ja kehitysyhteistyöhön suuntautunutta. Souter huomautti, että nämä periaatteet ovat kestäneet ajan saatossa, vaikka ympäristö on täysin muuttunut ja silloiset pyrkimykset ja aikomukset muuttuneet todellisuudeksi. Samalla kuitenkin maailma on monimutkaistunut ja WSIS:n aikainen optimismi muuttunut tietoisuudeksi riskeistä ja uhista. Peruskysymys on kuitenkin edelleen sama: miten digitalisaatio saadaan palvelemaan yhteistä hyvää?
20 vuotta WSIS:n jälkeen, kun tekoäly ja muut tulevat vauhdilla, digitalisaatio on entistä keskeisessä asemassa laajempien tavoitteiden saavuttamiseksi ja geopoliittinen kehitys luo epävarmuutta, peruskysymykseen pyritään vastaamaan YK:n pääsihteerin käynnistämällä prosessilla, joka juuri nyt huipentuu Global Digital Compactin valmisteluissa. Souter vertasi sitä merkitykseltään WSIS:n päätösasiakirjoihin: jos ne neuvoteltaisiin nykyoloissa, ne keskittyisivät GDC:n tavoitteisiin: digitaalikuilun sulkeminen, digitaalisen talouden mahdollisuuksien avaaminen, kaikille avoimen ja turvallisen digitaalisen tilan edistäminen, oikeudenmukainen kansainvälinen datahallinta ja murrosteknologioiden, mukaan luettuna tekoälyn, hallinta niin että se koituu ihmiskunnan hyväksi. Souter totesi, että GDC:n ensimmäinen luonnos oli julkaistu edellisenä päivänä, ja sanoi ensi silmäykseltä sen olleen asiapitoisempi kuin monet odottivat, mukaan luettuna hän itse.
Suomen kannalta hankkeita kommentoi kehityspolitiikan neuvonantaja Aki Enkenberg UM:n kehityspoliittisen osaston innovaatioiden ja digitaalisen yhteistyön tiimistä. Hän totesi Suomen olleen alusta pitäen aktiivisesti mukana WSIS-prosessissa, etenkin alkuvuosina yhtenä edelläkävijöistä. Hän korosti, että kun GDC-luonnosta kevään aikana käytävissä neuvotteluissa muokataan, on mietittävä, mikä digitaalisen kehityksen hallinnassa on YK:n luonteva rooli, ottaen huomioon, että keskustelua käydään ja sääntelyä rakennetaan myös alueellisella tasolla kuten Euroopan Unionissa.
Kirjoittaja
Yrjö Länsipuro
Puheenjohtaja
Suomen Internet-yhdistys (TIVIAn jäsenyhdistys)
Ohessa Yrjö Länsipuron kolumni, jossa hän taustoittaa Finnish Internet Forumin maailmanlaajuista, merkityksellistä taustaa, tavoitteita ja toimintamallia.
Länsipuro on ollut järjestämässä FIF-tapahtumia alusta saakka!
”Kun YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksen toinen vaihe (2005) perusti globaalin Internet Governance Forumin ja vihjasi, että internetin hallinnasta olisi hyvä keskustella kaikkien osapuolten kesken myös alueellisella ja kansallisella tasolla, maailman eri puolille syntyi nopeassa tahdissa parikymmentä alueellista ja noin sata kansallista foorumia, joilla kaikki osapuolet – hallitusten ja parlamenttien, yritysten, kansalaisyhteiskunnan sekä teknisen ja akateemisen yhteisön edustajat - voivat puida internetiin liittyä kysymyksiä. Finnish Internet Forum (FIF) kokoontui ensimmäisen kerran vuonna 2010 ja on sen jälkeen järjestetty vuosittain (pandemian aikana 2020 ja 2021 virtuaalisesti)
Finnish Internet Forum on useimmiten kokoontunut eduskunnan lisärakennuksen auditoriossa eli Pikkuparlamentissa, josta kiitos eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle ja liikenne- ja viestintävaliokunnalle. Ne ovat kumpikin vuorollaan kutsuneet foorumin vieraakseen ja osallistuneet siihen, itse asiassa ottaen sen osaksi virallista kokousohjelmaansa. FIF on voinut nauttia pääkaupungin ehkä parhaiten varustetusta ja arvostetuimmasta kokoustilasta, mutta ehkä vielä tärkeämpää on ollut kaikkien osallistuneiden sidosryhmien dialogi valiokuntien jäsenten kanssa. Uskon Suomen ohella ei kansallisten foorumien joukossa ole kovin monia, joissa WSIS:n multistakerholder-periaate toteutuu yhtä mutkattomasti.
Nyt kun IGF ja varhaisimmat alueelliset ja kansalliset foorumit alkavat lähestyä 20 vuoden ikää, voi niiden raporteista – siellä missä niitä on tehty – lukea miten itse internet mutta ennen kaikkea suhtautuminen siihen ja sen tulevaisuuteen on muuttunut. Samalla kun alkuaikojen toiveet ja ounastellut mahdollisuudet ovat pitkälti toteutuneet, epävarmuus tulevaisuuden suhteen on kasvanut, haasteet ja pelot nousseet etualalle, mukaan luettuna tekoäly, jonka monet kokevat enemmän uhkana kuin mahdollisuutena. Voisi jälleen kerran siteerata baseball-filosofi Yogi Berraa: ”Future ain’t what it used to be”.
Mutta samalla on maailmanlaajuisesti ymmärretty, että tulevaisuus ei tapahdu vaan tehdään, ja tekeminen on politiikkaa. Eri puolilla maailmaa korkeimmalla poliittisella tasolla on herätty huomaamaan nimenomaan tekoälyn hallinnan tärkeys. Siitä kertoo sitä koskien lakien ja sääntelyn suoranainen tulva maailmalla (EU AI Act, USA:n presidentin executive order, OECD:n käyttäytymissäännöt, G7:n paperit.) pelkästään yhden viikon aikana viime syksynä. Niin kuin tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Timo Harakka siihen viitaten loppusanoissaan totesi, tekoälyn hallinta ihmiskunnan parhaaksi, governing AI for humanity, on – ei enempää eikä vähempää – kuin tämän aikamme tärkein poliittinen kysymys.” 