Green ICT -ekosysteemitapaaminen: Tekoäly ja kestävä kehitys
Green ICT -ekosysteemitapaaminen: Tekoäly ja kestävä kehitys
Green ICT -ekosysteemitapaaminen: Tekoäly ja kestävä kehitys
Elämme tekoälykehityksen kolmatta aaltoa, jonka myötä koneoppiminen on noussut ICT-alan merkittävimmäksi ilmiöksi. Koneoppimista voi, hyvällä syyllä, pitää yhtenä tietojenkäsittelytieteen kruununjalokivistä ja sen pioneerit Geoffrey Hinton ja John Hopfield saivat Nobelin fysiikanpalkinnon viime vuonna. Tekoäly näkyy selkeimmin elämässämme erilaisten generatiivisten työkalujen kautta, mutta se on ollut jo pidempään läsnä taustalla, web 3.0 ei toimisi ilman sitä. Käytännössä kaikki verkossa näkemämme mainokset, sosiaalisen median päivitysvirrat ja videopalveluiden suositukset ovat kaikki tekoälyn meille kuratoimia.
Tekoälyllä on kuitenkin myös merkittävä jalanjälki, joka muodostuu useista eri osatekijöistä. Sen hostaaminen vaatii valtavia datakeskuksia, laskenta tehdään viimeisintä huutoa olevilla siruilla ja järjestelmän koodi on monimutkaista. Professori Vili Lehdonvirta Oxfordin yliopistosta kertoi yhden chatin vievän suunnilleen saman verran energiaa, kuin keskikokoinen kiuas. Toisaalta tekoäly mahdollistaa paljon ja tehostaa toimintaa monissa paikoissa, joten sillä on valtava kädenjälkipotentiaali. Tämä koskee lähes kaikkia aloja, ja on jo laajasti käytössä laadunvalvonnassa ja logistiikassa.
Tule kuulemaan viimeisintä tietoa tekoälyteknologian jalanjäljestä, kädenjäljestä ja laajemmista vaikutuksista alan asiantuntijoilta!
Ohjelma tarkentuu lähempänä tapahtumaa
09.00 Tervetuloa/alkujuonto
09.05 Merja Kajava/Aavista - Tekoälyn energiankulutuksen jalanjälki
09.20 Janne Kalliola/Exove - Kuolleella planeetalla ei ole tekoälyä
09.55 TBD
10.30 Tauko
10.40 Antti Sipilä/TIEKE - Tekoälyn kestävyys viidessä ulottuvuudessa
11.10 Yleisökysymykset ja paneeli: Tekoäly, kestävää vai kestämätöntä?
Fasilitointi: Marko Jäntti/UEF,
Mukana: Antti Sipilä/TIEKE, Janne Koponen/Wunder, Marko Saaresto/Rakettitiede, TBD
11.55 Lopetus
Päivässä mukana
Merja Kajava, Aavista Oy
Tekoälystä on tullut olennainen osa jokapäiväistä arkea ja sen käyttö eri tarkoituksiin kasvaa nopeasti. Tekoälyn energiankulutusta käsittelevissä tutkimuksissa on jo esimerkiksi tunnistettu suuria eroja tekstiä tuottavien ja multimodaalisten eli kuvaa, ääntä ja videoita tuottavien kielimallien välillä. Vielä ei kuitenkaan ole kattavaa kuvaa suurten kielimallien kokonaisvaikutuksesta energiankulutukseen. Tekoälyn käyttöönotto muuttaa organisaatioiden ohjelmistoarkkitehtuureja. Esimerkiksi tietojen välimuistiratkaisuja ei voida enää hyödyntää kuten aiemmin, mikä puolestaan lisää verkkoliikennettä taustalla ajettaviin palveluihin. Tässä esityksessä tarkastellaan, mitä asioita on huomioitava, kun tekoälyratkaisuja otetaan käyttöön organisaatiossa, jotta saavutetaan kustannustehokas ja vähähiilinen ICT-ratkaisu.
Suositukset
- Mittaa etukäteen tekoälyn energiankäyttöä eri tilanteissa ja arvioi käytön kustannukset lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä
- Valitse käyttötarkoitukseen sopiva kielimalli
- Pohdi, löytyykö tekoälyn sijasta energia- ja kustannustehokkaampi tapa ratkaista asia
Janne Kalliola, Exove
Kuolleella planeetalla ei ole tekoälyä
- Tekoälyn kasvava energiankulutus
- Kolikon toinen puoli: data
- Miten toimia, käytännön ohjeet
Janne Koponen, wunder
Janne on teknologia-alan veteraani, joka yhdistää syvän teknisen osaamisen kestävän kehityksen visioon. Lähes kolmen vuosikymmenen urallaan hän on johtanut merkittäviä teknologisia siirtymiä, muun muassa fyysisistä palvelimista energiatehokkaisiin pilviympäristöihin ja ja skaalautuvan konttiteknologian käyttöön. Tekoälyn parissa Janne on työskennellyt yli kahden vuosikymmenen ajan, ja hänen erityisosaamisensa on teknologian inhimillisessä ja kestävässä kehittämisessä.
Antti Sipilä, TIEKE
Antti Sipilä toimii TIEKEssä Green ICT -asiantuntijana. Antti vastaa Green ICT -hanketyöstä ja Green ICT -ekosysteemin kehittämisestä. Aiemmin hän on tehnyt ICT-hankintoja julkishallinnossa ja toiminut pk-yrityksessä hankintakonsulttina.