Suomalaisen ICT-alan osaaminen on korkeatasoista, mutta rohkeaa asennetta ja kansainvälistä verkostoitumista tarvitaan paljon enemmän. Nämä asiat nousivat esille juhlaseminaarissa, jonka TTL (nyk. TIVIA) järjesti 60-vuotisen taipaleensa kunniaksi 26.11. Wanhassa Satamassa Helsingissä.
Suomalaisen ICT-alan osaaminen on korkeatasoista, mutta rohkeaa asennetta ja kansainvälistä verkostoitumista tarvitaan paljon enemmän. Nämä asiat nousivat esille juhlaseminaarissa, jonka TTL (nyk. TIVIA) järjesti 60-vuotisen taipaleensa kunniaksi 26.11. Wanhassa Satamassa Helsingissä.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Leena Mörttinen huomautti, että Suomen tulevaisuus on pitkälti sidoksissa ICT-alan tulevaisuuteen. Talous kasvaa, kun ICT tehostaa yritysten toimintaa ja luo uusia innovaatioita.
”Tieto on lähes ilmainen tuotannontekijä, jota hyödyntämällä saamme muut resurssit eli työn ja pääoman entistä tehokkaampaan käyttöön.”
Hänen mielestään Suomessa on valtavasti hyvää osaamista, joka rakennemuutoksen myötä on vapautunut talouteen. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia, mikäli uskallusta riittää.
”Teknologia on oleellista, mutta kaikkein tärkeintä on kuitenkin asenne”, Mörttinen tiivisti.
Oppia ja kokemusta ulkomailta
Tiedon toimitusjohtaja Kimmo Alkio muistutti, että ICT-alalla syklit ovat entistä nopeampia. Siksi jatkuva uusiutuminen on tärkeää niin yrityksille kuin jokaiselle tietotekniikan ammattilaisillekin.
”Meillä on ollut jo pitkään hyvätasoista teknistä osaamista. Yritysten rahoitusasiatkin ovat suhteellisen hyvällä mallilla. Nyt tarvitaan entistä parempaa verkostoitumista maailmalla ja enemmän uskallusta”, Alkio sanoi.
Hänen suurin huolenaiheensa on nuorten vähäinen kiinnostus lähteä hakemaan oppia ja kokemusta ulkomailta.
”Opiskelijat eivät halua lähteä enää samalla tavalla maailmalle kuin ennen, vaikka uusien kulttuurien oppiminen olisi aivan oleellinen juttu. Onko Suomessa liian hyvä olla?”
Olemme nähneet vasta alun
UPM:n tietohallintojohtaja Turkka Keskinen vertasi ICT:n hyödyntämistä auton moottoriin. Moottoria suunnitellessa on oleellista, että yrityksen liiketoiminta on kuskin paikalla määrittämässä tavoiteltuja hyötyjä.
”ICT-moottori ei saa ohjata autoa, mutta ilman moottoria kulkupelillä ei pääse mihinkään.”
ICT:n hyödyntäminen on Keskisen mukaan teoriassa helppoa, mutta käytännössä se on kuitenkin yksi vaikeimmista haasteista johtamiselle. Oikean johtamisen ohella keskeistä on Keskisen mielestä viestintä. Hän kehotti yksinkertaistamaan ICT-asioita viestimällä yksinkertaisesti.
”ICT-alan koulutuksessa on tärkeää, että teknologian rinnalla panostetaan myös tietotekniikan kaupalliseen soveltamiseen ja tietojohtamiseen.”
Keskisen mielestä ICT:n mahdollisuudet ovat lähes rajattomat.
”Olemme nähneet vasta alun, ja kehitys kiihtyy kiihtyvästi.”
Idean vastattava asiakkaan tarpeita
Zen Roboticsin toimitusjohtajan Juho Malmberg kertoi yrityksensä robottijärjestelmästä, joka on kehitetty jätteiden lajitteluun. Liikeidea perustuu kahteen megatrendiin: robotiikan vallankumoukseen ja eri puolilla maailmaa pahenevaan jäteongelmaan.
”Oleellista on löytää ainutlaatuinen idea, joka vastaa aidosti asiakkaiden tarpeisiin.”
Malmberg korosti tiimin roolia ja monipuolista osaamista yrityksen menestymisessä.
”Osaaminen on kaiken perusta, mutta innostus ja rohkeus viedä asioita eteenpäin merkitsevät todella paljon.”
Microsoft Suomen toimitusjohtaja Ari Rahkonen totesi, että suomalaista ICT-osaamista arvostetaan maailmalla ja sillä on suuri kysyntä. Tästä ovat osoituksena syksyn kaksi suurta ulkomaista investointia Nokiaan ja Supercelliin.
Hän ennusti, etteivät investoinnit lopu tähän.
”Raha seuraa rahaa. Kansainvälinen ekosysteemi on oivaltanut, että täällä on jotakin, johon kannattaa investoida ja olla mukana. Pääoma tulee ja viihtyy Suomessa. Tällä yhtälöllä syntyy vielä useita maailmanvalloitustarinoita.”
Myös Rahkonen huomautti, että Suomessa on ollut aina korkeatasoista ICT-alan osaamista. Nyt tänne on saatu myös tervettä itseluottamusta. Lisäksi myynnin ja markkinoinnin taidot ovat kehittyneet.
Teollisessa internetissä paljon potentiaalia
Softa-alan aktivisti Jyrki Kontion vetämässä paneelissa TTL:n hallituksen puheenjohtaja Esa Korvenmaa sanoi, että ICT:n yhdistäminen konepajateollisuuteen on Suomelle valtava mahdollisuus. Hän ennakoi niin sanotun teollisen internetin läpimurtoa kaikilla toimialoilla.
”Laitteiden valmistus voi tapahtua muualla, mutta niiden älykkyys syntyy täällä.”
F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen nosti esille tietoturva-alan mahdollisuudet. Urkintaskandaalit ovat murentaneet luottamusta webin turvallisuuteen, josta luotettavana tunnettu puolueeton maa voi hyötyä.
”Maailmalla minulta kysytään usein, onko Suomi Nato-maa tai mikä on suhteemme Yhdysvaltoihin, Kiinaan tai Venäjään”, Hyppönen havainnollisti.
Sarjayrittäjä ja enkelisijoittaja Ilkka Kivimäki peräänkuulutti konkreettisia asioita, joilla suomalaista ICT-osaamista ja startup-ekosysteemiä viedään eteenpäin. Sellaisia ovat muun muassa Startup Sauna ja Slush-tapahtuma, jonka taustalla vaikuttavan Startup-säätiön hallituksen puheenjohtajana hän toimii.
Hyppönen vuosikymmenen vaikuttaja
Seminaarin jälkeen vajaan 200 hengen suuruinen juhlavierasjoukko jatkoi verkostoitumista illallispöydässä. Väliruokana Esa Korvenmaa arvioi, mitä tulevien 60 vuoden aikana ICT:ssä tapahtuu.
”Tietotekniikka on entistä keskeisempi asia, kun kaikista esineistä tulee älykkäitä – oli sitten kyse ympäristön hallinnasta, terveydestä tai koulutuksesta. Voi sanoa, että kaikki toimialat ovat tulevaisuudessa tietotekniikkaa.”
Korvenmaan katsausta seurasi TTL:n valitseman vuosikymmenen tietotekniikkavaikuttajan julkistaminen. Hän on F-Securen Mikko Hyppönen, joka on niin Suomessa kuin kansainvälisestikin arvostettu tietoturva-asiantuntija. Vuosikymmenen tietotekniikkatuotteeksi valittiin Linux. Käyttöjärjestelmää hyödynnetään nykyisin hyvin laajalti ja sen käyttö on levinnyt eri laitteisiin supertietokoneista autoihin.
Illan arvovaltaisimmat vieraat astuivat lavalle, kun imitaattori Jarkko Tammisen vauhdikkaassa show´ssa olivat mukana kolme presidenttiä ja runsas joukko suomalaisia julkkiksia Andy McCoysta Aira Samuliniin. Iltatilaisuuden virallisen osuuden päätteeksi julkistettiin TTL:n uusi nimi, joka oli valittu jäsenkunnasta tulleiden ehdotusten joukosta: Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry TIVIA.