Fiber to Every Home: The Complex Nature of Failure

February 5, 2024 by
MYLLYMÄKI REINO

Johtaja Paula Aaltonen Midagonilta totesi hiljan tekemässäni haastattelussa, että "yhtä yksittäistä konkreettista syytä ei ole mahdollista nimetä, epäonnistumisen tai onnistumisen taustalla on aina useampia tekijöitä". Tämä pitää paikkansa. Suomen kokeneimpiin kuuluva kiinteäsiipisten ilma-alusten ja helikopterien lentäjä Jari Rinne totesi aikanaan kirjoittamassaan kirjassa Lento-onnettomuudet lentoturvallisuuden kehittäjinä, että lentoturmaan tarvitaan 10-11 samaan suuntaan vaikuttavaa tekijää.

Kuulen korvissani vastakommentin: "Hetkinen, eikö Malaysian Airlinesin lennon MH17 tuhoutumiseen johtanutkaan yksi syy?" Malaysian Airlinesin lento 17 päättyi Ukrainan yllä 17.7.2014 ohjuksen räjähtämiseen konen keulan lähellä. Yksittäinen syy siis johti 298 ihmishengen menetykseen. Mutta se ei ollut lento-onnettomuus, se oli sotatoimi. Kuuluu siten eri luokkaan.

Liikennelento täyttää sen sijaan projektinkin määritelmän. Sillä on alku ja loppu jne. Lento-onnettomuustutkinta lähti kehittymään 588 ihmishenkeä vaatineen Teneriffan lento-onnettomuuden 27.3.1977 jälkeen ja mikä vielä tärkeämpää, lento-onnettomuuksien tutkinnan tulokset alkoivat nopeasti vaikuttaa lentoturvallisuuden kehittymiseen. Nyt onkin päästy tasolle, jossa liikennelento on turvallisin tapa liikkua.

Suurella yleisöllä on taipumus haluta yksittäistä syytä monimutkaisen selityksen sijaan. On olemassa kasku, jonka mukaan onnettomuutta ei suoraan voida määritellä lentäjän virheeksi, jos lentäjät jäivät henkiin. Silloin oli tutkittava tarkemmin... Ihan sama, jos kehitysprojektin syypääksi automaattisesti laitettaisiin projektipäällikkö tai projektin omistaja ilman tutkimista. Toisaalta, eihän epäonnistuneita IT-hankkeita kyllä tutkitakaan, ellei kysymyksessä ole julkishallinnon projekti, joka joutuu VTV:n syyniin.

Liikennelentämisen turmat vievät ja läheltä piti -tilanteet uhkaavat ihmishenkiä taloudellisten arvojen lisäksi. Siksi viranomaistahot tutkivat onnettomuudet tarkkaan ja selvittävät onnettomuuden syyt, jotta niistä voidaan ottaa opiksi. Joskus lentokoneisiin tai niiden ohjeisiin tehdään muutoksia, joskus muutetaan lentokenttien turvajärjestelyjä, joskus itse lentämisen käytäntöjä.

Muissa projekteissa ihmishenget ovat harvemmin uhattuna, kehitysprojekteissa erityisen harvoin. Siksi viranomaiset eivät ole kiinnostuneita yksityisyritysten kehitysprojektien epäonnistumisista ja niihin johtaneista syistä. Yritykset puolestaan itse eivät ole olleet halukkaita tutkimaan epäonnistumisiaan, vaan katseet suunnataan tulevaisuuteen. VTV jossain määrin tutkii julkishallinnon hankkeita. Kun epäonnistumisia ei systemaattisesti tutkita, niistä ei saada myöskään tietoa projektitoiminnan kehittämiseen.

Olisi hienoa nähdä, kuinka projektien onnistumisaste lähtisi nousuun epäonnistumisten tutkinnan kautta. Joku alkaisi tuottaa tutkintapalveluja yrityksille ja julkishallinnon yksilöille, kokoaisi tietoa yhteen ja levittäisi tietoa vaarallisista käytännöistä.

Vaikka ihmishenget eivät kehityshankkeissa vaarannu, moni muu asia vaarantuu: yritysten tulokset ja jopa kollektiivinen usko kehitystoiminnan kannattavuuteen. Yksilötasolla ammattilaisten maine ja motivaatio kokevat kolhuja. Olisiko näissä tarpeeksi aineksia tarttua toimeen?

Lue haastattelu IT Insideristä!

Riku Oksman pohtii oppimista ja sen merkitystä nimen omaan IT-projektien yhteydessä IT Insider -verkkotapahtumassa 9.2.2024. Lue lisää ja ilmoittaudu!




Reino Myllymäki
kehityspäällikkö, TIVIA

Jaa tämä kirjoitus
Arkistoi