”Johtamisen puutteet uusien teknologioiden liiketoiminnallisessa hyödyntämisessä hidastavat lamasta toipumista ja talouskasvua." TIVIA-blogi, kirjoittajana Tomi Dahlberg.
”Johtamisen puutteet uusien teknologioiden liiketoiminnallisessa hyödyntämisessä hidastavat lamasta toipumista ja talouskasvua”
Palasin osa-aikaisesti akateemiseen maailmaan reilu 10 vuotta sitten, kun minua pyydettiin Internet-kuplan aikaan professuurin hoitajaksi nykyiseen Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun. Noin puolet ensimmäisistä ohjaamistani tutkielmista 2000-luvun alkuvuosina tarkasteli sähköisen kaupan tai asioinnin ratkaisuja. Tyypillinen lähtötilanne oli se, että yritys tai julkishallinnon organisaatio oli rakentanut sähköisen kauppapaikan tai asiointijärjestelmän. Sillä ei kuitenkaan ollut käyttäjiä kuin nimeksi jos lainkaan, minkä syitä ja korjaamiskeinoja tutkielmissa sitten etsittiin. Oli toteutettu tekninen ratkaisu ilman kunnollista liiketoiminnallisen hyödyntämisen analyysia. Suurissa organisaatioissa erilaisia ratkaisuja saattoi olla useita, kullakin yksiköllä omansa. Törmäsin silloisessa toisessa työssäni teleoperaattorin johtoryhmän jäsenenä itsekin tähän. Siilomaisesti toimiva organisaatio oli rakentanut lähes 20 yhteen sopimatonta sähköisen asioinnin sovellusta asiakkailleen. Lähdimme sitten kovalla kädellä korvaamaan niitä yhteisellä ja yhtenäisellä alustalla samalla miettien asiakkaiden kanssa mitä hyötyä sähköisestä asioinnista on heille ja miten saada heidät käyttämään sähköisiä palveluita. Samaa oli tehty pankeissa jo 1990-luvun lopulla.
Kuvaamani asetelma on ollut tunnusomainen Suomelle jo pitkään. Kun parikymppisenä ekonomina aloitin työurani 70-luvun lopussa Suomen tuolloin toiseksi suurimmassa ohjelmistotalossa sen pitkälti itseoppinut henkilömäärä oli juuri ylittänyt 100 henkilön rajan. Laajasti ymmärretyllä IT-alalla työskentelevien määrä on kasvanut muutamassa vuosikymmenessä yli 200 000 henkeen. Maamme toisen asteen oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot tarjoavat monipuolista tietoteknistä koulutusta tuleville IT-ammattilaisille. IT:n hyödyntämisen opettaminen muilla kuin tietotekniikan kursseilla on puolestaan lähes olematonta. Olemme olleet ja olemme edelleen taitavia IT-laitteiden, -verkkojen ja -sovellusten rakentajia. Tietoliikenneverkot peittävät lähes koko maamme, mikä on poikkeuksellisen hieno saavutus suuren maantieteellisen kokomme, vesistöjen suuren määrän sekä harvan asutuksemme vuoksi. Internetin, matka- ja älypuhelinten sekä muiden vastaavien laitteiden käyttäjämäärillä arvioituna ja väestön määrään suhteutettuna kuulumme maailman johtaviin maihin. Myös sähköisten julkishallinnon palveluiden määrässä Suomi on maailman 10 johtavan maan joukossa. Olemme syystä ylpeitä saavutuksistamme mukaan lukien Nokian kulta-ajat ja hyvin menestyneet peliteollisuuden yritykset.
IT-infrastruktuurimme ja tietotekninen osaamisemme ovat huipputasoa ja luovat erinomaiset edellytykset maamme tulevalle menestykselle. Mikä sitten mättää? Kyky hyödyntää ja erityisesti johtaa IT:n hyödyntämistä organisaatioiden (liike)toiminnassa. Yhdyn täysin professori Matti Pohjolan jo yli 5 vuotta sitten esittämään havaintoon, jonka mukaan IT:n kasvuvaikutus kansantalouteemme toteutuu enää pieneltä osin teknologian määrää lisäämällä. Matin sanoja löysästi lainatakseni painopisteen on siirryttävä IT soveltamiseen teollisuuden, kaupan, palveluiden, julkishallinnon, ylipäänsä kaikkien toimintojen tehostamiseksi sekä uusien tuotteiden ja palveluiden luomiseksi. Tällä on suurempi vaikutus kansantalouteemme kuin Venäjän pakotteilla, vaikka pakotteet jatkuisivat pitkään. Kansainväliset vertailevat tutkimukset IT:n ja digitaalisen tiedon hyödyntämisestä organisaatioiden (liike)toiminnassa osoittavat maamme olevan kaukana useimpien kilpailijamaittemme perässä. Suomessa ostetaan yhä enemmän ja monipuolisemmin tuotteita ja palveluita verkosta, käytetään sähköistä ja sosiaalista mediaa asioinnissa - myös yritysten kanssa - ja käytetään laajasti kuluttajistuneita IT-palveluita. Suuri osa tästä suuntautuu kuitenkin Suomen ja suomalaisten yritysten ohi, kuten pelkästään mainontaa seuraamalla kuka tahansa voi todeta. Keskitymme liiaksi teknisiin ratkaisuihin, kotimarkkinoihimme ja mekaaniseen nykyisten toimintatapojen sähköistämiseen, aivan liian vähän todelliseen IT:n liiketoiminnalliseen hyödyntämiseen. Väärin ajoitettujen, heikkojen toteutusten jälkeen toteamme helposti, ettei tästä ollut mihinkään. Lisäksi edelläkävijät peittävät kokonaiskuvaa hallitsevan suuren massan todellisuuden, kuten oheinen vuoden 2013 IT-barometrista poimittu taulukko kertoo. Kohta jo neljättä vuotta jatkuva taloustaantuma on osaltaan pahentanut tilannetta, kuten oheinen niin ikään vuoden 2013 IT-barometriin pohjautuva diagrammi havainnollistaa. Parhaillaan analysoimani vuoden 2014 kyselyn tulokset eivät muuta kuvaa.
Entä mitä pitäisi tehdä? Jokaisen organisaation kannattaa pelkästään oman tulevaisuutensa turvaamiseksi pohtia miten sen pitäisi tai ei pitäisi hyödyntää IT:tä ja digitaalista tietoa ja niiden osana sähköistä kaupankäyntiä, sosiaalista mediaa, kuluttajistunutta IT:tä, digitaalisen tiedon analyysia jne. (liike)toimintansa kehittämiseksi. Tämän jälkeen tulevat liiketoiminta- ja kilpailuvaikutusten, ajoituksen, kumppanuuksien, toteutusvaihtoehtojen kaltaiset pohdinnat. Vaihtoehtoisesti voi miettiä, mitä seurauksia toimenpiteistä pidättymisellä on, jos toimialalla on IT:tä taitavasti hyödyntäviä organisaatioita.
Tomi Dahlberg
KTT erikoistutkija, Turun yliopisto
Suositeltavaa lukemista:
IT-barometri 2013, OSA 2; Taloussuhdanteiden vaikutus IT:n käyttöön ja johtamiseen sekä uusien IT-teknologioiden käyttö ja johtaminen suomalaisissa organisaatioissa. TIVIA 2014
Brynjolfsson, Erik. Wired for Innovation: How Information Technology Is Reshaping the Economy, MIT Press Books, The MIT Press, edition 1, volume 1, 2013 number 0262518611. Paljon julkaisseen, arvostetun kansantaloustieteilijän yhteenveto parinkymmen aikaisista tutkimuksista vuonna 2011 julkaistun kirjan uutena versiona.
Kirjoitukseen liittyvä Taulukko: Miten vanhat ja uudet IT-teknologiat ovat levinneet Suomessa vuosina 2009-2013. Lähde: IT-barometri 2013
Kirjoitukseen liittyvä diagrammi: Taantuma vähensi aikomusta hyödyntää sosiaalista mediaa liiketoiminnassa vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna.