Euroopan komission juuri lanseeraamaa digistrategiaa voidaan sanoa ramman miehen ontuvaksi strategiaksi.

Euroopan komission juuri lanseeraamaa digistrategiaa voidaan sanoa ramman miehen ontuvaksi strategiaksi. Komissio on täydellisesti epäonnistunut uudessa vuosille 2021–2027 kohdennetussa digitaalisessa agendassaan jättäessään ohjelmisto-osaamisen ja oman eurooppalaisen ohjelmistoteollisuuden luomisen kokonaan pois strategisesta agendasta. Komission sisämarkkina- ja yrittäjyysosasto on jo yli puolen vuosikymmenen ajan systemaattisesti korostanut omien eurooppalaisten ohjelmistojen roolia EU:n uusteollistamisessa, ohjelmistopohjaisen oman digitaalisen teollisuuden synnyttämisessä, kulttuurin pelastamisessa, yksityisuuden palauttamisessa ja digitaalisten palveluinnovaatioiden tarjonnan synnyttämisessä.

Strategiasta puuttuville Euroopan omille ohjelmistotiede ”software science” ja ohjelmistosuunnittelu ”software engineering” -näkökulmille on vain yksi syy ulkomainen lobbaus.  Näiden näkökulmien puuttuessa koulutusjärjestelmästä mahdollistetaan nykyinen ohjelmistojen tuonti ja ylläpidetään noin triljoonan euron (tuhat miljardia) vuotuista negatiivista vaikutusta Euroopan talouteen. Tuontiohjelmistoriippuvuudella hallitaan Euroopan talouden kehittymistä dataan ja tekoälyn merkityksen kasvaessa.    

Eurooppaan onkin syntynyt lyhyessä ajassa perinteisten yliopistojen ulkopuolelle lukuisia ”software science” ja ohjelmistosuunnittelu ”software engineering” -näkökulmien koulutusohjelmia ja yliopistoja yksityisellä rahalla uutta ohjelmistojen mikro-, meso- ja makrotaloutta ymmärtävien visionäärien toimesta. Edistyneimmät EU-maat ovatkin jo palkinneet uusien vain opetukseen keskittyvien ohjelmistoyliopistojen perustajat kansallisilla vuoden innovaatiopalkinnoilla.

EU:n uusi digitaalinen strategia on peruutus takaisin samoihin ongelmiin, joita EU ei ole pystynyt ratkomaan miljardipanostuksilla vanhoihin jo olemassa oleviin perinteisiin oppialoihin. EU:n digitaalista strategiaa ja agendaa eivät ohjaa eurooppalaiset ihmiset, järjestöt eivätkä tavoitteet. On ollut järkytys todeta, että oman maanosamme kaikkein eninten lisäarvoa synnyttävän, innovaatiota tuottavan ja kansainvälistä kilpailukykyä synnyttävän toimialan ohjaus ei ole meidän omassa ohjauksessa.  Ohjausryhmän puheenjohtaja on ei-eurooppalainen, tärkein neuvonantajajärjestö on ei-eurooppalainen ja uuden tutkimusohjelman valmistelussa ei ole yhtään eurooppalaista mukana.

EU menettää joka vuosi noin 6 triljoonan euron ICT-markkinasta triljoona euroa tuomalla valmiita ratkaisuja oman kehittämisen ja työn luonnin sijaan. Euroopasta ei löydy yhtään ohjelmistoihin erikoistunutta yliopistoa. EU-komission päättäjät eivät käytä eurooppalaisia ohjelmistotieteen ”software science” ja ohjelmistosuunnittelun ”software engineering” asiantuntijoita Euroopan pelastamiseen vaan edistävät tuontia miljardihankkeilla ja valjastamalla sekalaisia trendipuheenvuoroja näiden Euroopalle kalliiden ratkaisujen ja päätösten tueksi.

Euroopalla ei ole enää varaa ostaa ohjelmistoja vaan meidän on luotava oma ohjelmistopalveluiden teollisuus ja tuotava ne 10 000 000 ICT-alan työpaikkaan takaisin Eurooppaan, jotka olemme menettäneet maallikkojen ja hyvä uskoisten EU-johtajien takia.

Avoimen digitaalisen kilpailun evankelista,

Mika Helenius

Kuva: Photo by Markus Spiske on Unsplash