Avainsana: digitalisaatio

Olemme kaikki lukeneet omasta erinomaisuudestamme siinä, kuinka hyvin Suomi pystyi ottamaan kuuluisan digiloikan, jossa sadat tuhannet työntekijät, koululaiset, opiskelijat siirtyivät etätöihin ja opiskelemaan kotoa. Tässä voimme taputtaa itse kutakin olkapäille, meidän tietoliikenne- ja palveluntarjoajamme olivat valmiita tarvittaviin skaalauksiin kapasiteettien osalta, logistiikkaketjut hoitivat niin ruokaa kuin ICT-tarvikkeita ainakin pienellä viiveellä joka Suomen nurkkaan ja notkoon.

TIVIAn jäsenyhdistys Sytyke järjesti virtuaalisen seminaarin digitaalisesta transformaatiosta 17. helmikuuta 2021. Seminaarin tallenne on nyt julkaistu vapaasti katsottavaksi.

Joskus uudistuminen tapahtuu vain pakon edessä. Jo pidempään teknisesti mahdollinen digiloikka otettiin koronan pakottamana, kun suuressa osassa työpaikkoja jouduttiin etätöihin ja samassa palveluja kouluttautumisesta lääkärien vastaanottoon siirrettiin verkkoon. Saimme kuitenkin huomata, että online-maailmassa on omat ongelmansa, kun vaikkapa verkkopalvelujen tilapäinen kyykähtäminen johti palaverien ja työn tekemisen katkeamiseen.

Digitaalisen työskentelyn laatu paranee, kun panostetaan puhumisen sijasta osallistujiin ja esittämisen sijasta yhdessä tekemiseen. Tässä auttavat työskentelyn rakenne, monipuoliset tiedonrakentelun ja näkyväksi tekemisen tavat, selkeä viestiminen ja luottamuksellinen ilmapiiri.

Korona on vauhdittanut kuluttajien ostokäyttäytymisen muutosta ja se luo yrityksille paineita uudistaa toimintatapojaan. Asiakkaiden ymmärtäminen edellyttää digitalisaatiota, jonka tarjoamat mahdollisuudet ovat äärettömät.

Muutama vuosi sitten Euroopan ja Suomenkin tekoälypolitiikan kentillä tapahtui jotain odottamatonta. Uuden teknologian tuomasta kilpailukyvystä ja teknologian etiikasta ei puhuttukaan vastakkaisina, keskenään riitelevinä tavoitteina, vaan toisiaan tukevina elementteinä.

Koronavirus on aiheuttanut merkittävän globaalin terveyskriisin ja tähän liittyvän talouskriisin. Lisäksi poikkeusolot ovat laittaneet myllerrykseen niin siviili- kuin työelämän. Lasten osalta ollaan huolissaan siitä, miten kotona pysyminen ja lähituen puute vaikuttaa erityisesti heikoimmin pärjääviin, siinä missä vakaat kotiolot ja hyvä osaamispohja auttavat toisia pärjäämään poikkeusoloissakin.

Ikäihmisistä moni on jäänyt kokonaan ilman tietotekniikan opetusta ja monilla käyttökokemus on jäänyt muutamaan sovellukseen. TIVIAn jäsenyhdistys Pitky haluaa auttaa tilannetta ja aloitti yhdessä Tampereen seudun työväenopiston kanssa avoimet ja ilmaiset yleisöluennot.

Eurooppa on kulkenut pitkään yhtä matkaa liittolaisensa Yhdysvaltojen kanssa – tosin yleensä pari askelta takavasemmalla. Ajat kuitenkin muuttuvat. Trumpin hallinnon alla vapaan maailman johtaja keskittyy yhä enemmän itseensä, jolloin Eurooppa joutuu kantamaan enemmän vastuuta itsensä lisäksi esimerkiksi lähialueidensa turvallisuustilanteesta. Vastuun myötä tulee myös mahdollisuus kasvuun.

TIVIA Pohjanmaa järjesti Vaasassa joulun alla keskustelutilaisuuden, jossa pohdittiin digitalisaatiota ja robotiikkaa niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessakin. Opintopolun rakentaminen digitalisaatiosta kiinnostuneille oppilaille eskarista ensimmäiseen työpaikkaan on avainasemassa osaajapulan ratkaisemisessa.

Vuodenvaihteessa päättyi Suomen kolmas EU-puheenjohtajuuskausi ja ministerineuvoston johtaminen siirtyi vuorostaan Kroatialle. Puolen vuoden aikana Suomella on ollut mahdollisuus nostaa tärkeinä pitämiään teemoja esiin ja paaluttamaan kestävän Euroopan rakentamista, jonka aineksina Suomi on pitänyt muun muassa yhteisiä arvoja, ympäristöjohtajuutta, turvallisuutta sekä talouden kilpailukykyä.