Terveydenhuolto ja tietoturva
Kuva: Minna Lounatvuori

Terveydenhuolto ja tietoturva

Viime aikoina olemme – voisiko jopa sanoa, että liian usein – nähneet otsikoita, joissa on maininta terveydenhuolto ja tietoturva. Siinä on kaksi sanaa, jotka herättävät kiinnostusta, mutta samalla myös huolta.

Terveydenhuoltoon on kehitetty paljon älyratkaisuja, jotka helpottavat työtämme. Ratkaisut on otettu huomioon myös meneillään olevassa SOTE-järjestelmän uudistuksen yhteydessä. Mietitään, miten tekoäly voi tuottaa meille vielä enemmän säästöjä, auttaa toimintaamme ja saatavuutta sekä samalla parantaa palvelujamme. Ja miten voisimme hyödyntää ja käyttää tietoja nykyistä laajemmin ja nopeammin tekoälyn keinoin.

Kolikolla on kuitenkin valitettavasti toinenkin puoli. Käsittelemme terveydenhuollossa tietoja, jotka ovat tietomurtojen tekijöille sitä rikkainta dataa, mitä on olemassa. Näillä tiedoilla on eniten rahallista arvoa. Jyväskylän yliopiston työelämäprofessorin Martti Lehdon mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa on jo reilut 268 000 miljoonaa ihmistä joutunut tietomurron kohteeksi. Luku on mieletön, kun ajatellaan, että Yhdysvalloissa väkiluku kokonaisuudessaan on reilut 330 000 miljoonaa! Ei ole enää montaa ihmistä, joka ei olisi joutunut tietomurron uhriksi.

Terveydenhuolto- ja tietoturva-otsikoiden tarkoitus on myös herättää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajia kiinnittämään erityistä huomiota tietoturvaansa. Ovatko kaikilla asiat niin, etteivät esim. Vastaamon kaltaiset tapahtumat pääse enää tapahtumaan? Tuskin.

Vastaamon tapaus näytti meille sen, että emme asu enää missään lintukodossa. Myös meillä Suomessa kaikki on mahdollista tietoturvamurtojen saralla. Vastaamon tapaus ei todellakaan ole ainoa tapaus, joka on päässyt tapahtumaan. Vastaamon tapaus kuitenkin näytti sen kaikista surullisemman lopun, mihin tietomurto voi pahimmassa tapauksessa johtaa – konkurssiin. Vastaamo on tiettävästi toistaiseksi suurin yritys, joka on päätynyt konkurssiin tietomurron takia.

Aina ei edes tarvita hakkereita, jotta jotain tapahtuu. Tammikuussa 2021 uutisoitiin, kuinka HUSin tietoturva sai pyyhkeitä. Saman kuukauden aikana Tampere nousi otsikoihin myös; Liki 7 000 potilaan kuvia katosi taivaan tuuliin Pirkanmaalla – joukossa ultraääni- ja mammografia­kuvia. PSHP:n ja kuntien käyttämän yhteisen kuva-arkiston Kuvantamisen tietojärjestelmävirhe tuli ilmi marraskuussa 2020 vastaanottotilanteessa Taysissa, jossa potilaasta otettua kuvaa ei löytynyt potilastietojärjestelmästä. Virhe jäljitettiin tietojärjestelmämuutokseen, joka oli tehty helmikuun 2020 alussa. Siis kului melkein vuosi ennen kuin tällainen tapahtuma tuli ilmi!

Kenttätyöntekijälle tietoturva ja tietosuoja näkyvät suojeluna, mutta joskus päänvaivanakin.

Tietoturva tai tietosuoja eivät saisi olla esteenä eikä hidasteena sujuvalle työnteolle. Meidän täytyy kuitenkin turvata selustamme, jos jotakin tapahtuu. Siksi meillä täytyy olla valmiina mietitty korjaussuunnitelma (eli kriisisuunnitelma) toiminnan palauttamiseksi normaalille tasolle.


Teksti: Minna Lounatvuori

Kirjoittaja on TIVIA Pohjanmaan hallituksen jäsen.


TIVIA News on TIVIAn jäsenlehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyi kesäkuussa 2016. Lehti ilmestyy myös osana painettua Tivi-lehteä.

TIVIA Newsin artikkelit julkaistaan myös digitaalisina versioina TIVIAn verkkosivustolla, jossa ne ovat myös vapaasti luettavissa. Lisäksi TIVIA Newsin digitaalinen näköislehti on vapaasti luettavissa TIVIAn verkkosivustolla.