Huawei kehittää Suomessa tulevaisuuden teknologiaa kuluttajatuotteisiin, kuten älypuhelimiin ja -kelloihin.

Huawei panostaa Suomeen

Älypuhelimien antennit, selaimet ja tietoturva ovat vain osa tavoista, joilla suomalainen osaaminen näkyy Huawein kuluttajatuotteissa. TIVIA haastatteli uutta kumppanuusyhtiötään sen Suomessa tekemästä kehitystyöstä ja tulevaisuudennäkymistä.

Kiinalainen Huawei tunnetaan maailman suurimpana verkkolaitevalmistajana. Yhä useammin sen nimi vilahtaa kuitenkin kuluttajatuotteissa. Yhtiöllä on jo merkittävä osuus matkapuhelinmarkkinoista, ja Huawein tuotevalikoima on laajentunut myös älykelloihin, kuulokkeisiin, tabletteihin ja kannettaviin tietokoneisiin. Päältäpäin sitä ei voi nähdä, mutta näissä laitteissa pyörii paljon Suomessa kehitettyä tekniikkaa.

“Suomessa on Huawein suurin Kiinan ulkopuolella oleva kuluttajatuotteiden tutkimusyksikkö”, sanoo Mikko Terho, Suomen teknologiajohtaja ja tutkimuskeskusten vetäjä.

Huawei perusti ensimmäisen tutkimuskeskuksensa Helsinkiin vuonna 2012. Sen jälkeen kasvu on ollut vauhdikasta. Nykyään yhtiön palveluksessa on noin 380 tutkijaa ja tuotekehittäjää kahdessa yksikössä Helsingissä ja Tampereella.

Kaikkiaan Huaweilla on Euroopassa 23 tutkimuskeskusta, mutta Suomen yksiköt erottaa joukosta niiden keskittyminen kuluttajatuotteisiin. Helsingissä ja Tampereella työskennellään muun muassa antennien, pilvipalvelujen, sovelluskaupan, tietoturvan sekä kamera- ja audiotekniikan parissa. Työ ei ole jäänyt tutkimuksen tasolle.

“Täällä tehdään niin sanottuja technology development -projekteja”, Terho selittää. “Ne eivät ole tuotekehitysohjelmia tietyn kauppaan menevän tuotteen kehittämiseksi vaan niiden osa-alueita, jotka puolentoista tai kahden vuoden viiveellä menevät tuotteisiin.”

Suuri antennitiimi

Vuosien varrella suomalainen osaaminen on ehtinyt raivata tiensä moniin Huawein laitteisiin. Jos yhtiön älypuhelimien kanssa on kuuluvuusongelmia, voi syyttävä sormi osoittaa Helsinkiin. Siellä on kehitetty antennit, jotka löytyvät tänä päivänä lähes jokaisesta Huawein puhelimesta ja älykellosta.

“[Täällä] on varmaan globaalistikin suurin antennitiimi mikä Huaweilla on kännyköihin”, Terho arvio.

Helsingissä tehtyyn tutkimustyöhön pohjautuvat myös Huawein 5G-älypuhelimien sisältämät 5G-vastaanottimet. Puhelimien selainpainikkeen takaa aukeaa puolestaan samassa tutkimuskeskuksessa rakennettu verkkoselain. Se perustuu Googlen avoimen lähdekoodin Chromium-selainmoottorin, jota myös Google Chrome hyödyntää.

Helsingissä sijaitsee myös yksi Huawein tietoturvayksiköistä. Muun muassa yhtiön puhelimissaan käyttämä Trusted Execution Environment (TEE) -avainhallintajärjestelmä on rakennettu Suomessa, jossa sitä ylläpidetään ja kehitetään edelleen.

Suomessa on Huawein suurin Kiinan ulkopuolella oleva kuluttajatuotteiden tutkimusyksikkö

Tampereen tutkimuskeskuksen kädenjälki näkyy puolestaan kameratekniikassa. Yksikössä kehitetään kameramoduuleita ja kuvankäsittelyyn liittyviä algoritmeja, jotka ovat jo käytössä Huawein lippulaivapuhelimissa.

“Täällä on hyvin kokonaisvaltainen osaaminen kamerajärjestelmien teossa”, Terho kuvailee. “Tampereen lisäksi kameratyössä mukana on myös useita tutkimustiimejä Japanista, Kiinasta ja Ranskasta.”

Huawein audiotiimi työskentelee Nokian entisen tutkimuskeskuksen tiloissa Tampeerella. Siellä käytössä on muun muassa täysin kaiuton huone.
Huawein audiotiimi työskentelee Nokian entisen tutkimuskeskuksen tiloissa Tampeerella. Siellä käytössä on muun muassa täysin kaiuton huone.

Ohjelmistopuolella uutta työsarkaa Suomeen on tuonut Huawein siirtyminen Googlen sovellusympäristöstä käyttämään omaa sovelluskauppaansa. Nykyään Huawein Euroopassa tarjoamat pilvipalvelut ja sovelluskauppa on eriytetty muista palveluista. Niitä hallinnoidaan ja kehitetään Helsingistä käsin. Dataa käsitellään yhtiön datakeskuksissa Hollannissa ja Saksan Düsseldorfissa.

Tulevaisuuden menestys rakentuu tutkimukselle

Matkapuhelimista puhuttaessa ei voi välttää Nokian vaikutusta. Huawein Tampereella sijaitseva audiotiimi kehittää kuulokeohjelmistoja Nokian entisen tutkimuskeskuksen tiloissa, josta löytyy muun muassa kaiuton huone audiotekniikan testaamiseen. Moni yksikön työntekijöistä on myös työskennellyt joko Nokian tai sen alihankkijoiden palveluksessa. Terholla itsellään on takana 29-vuotinen ura Nokialla.

“Missään uudessa [Nokian perintö] ei enää vallitse”, hän kuitenkin korostaa. “Suomessa pitää tapahtua uuden keksimistä ja innovaatiota, jotta voisimme tänne perustaa uusia tiimejä ja kasvattaa toiminnan kokoa.”

Huawei ei tee tutkimustyötään yksin. Reilut puolet Huawei Suomen teettämästä tilaustutkimustyöstä tehdään paikallisesti. Yhtiön kumppaneihin lukeutuvat muun muassa Aalto-yliopisto, Helsingin, Oulun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot, VTT sekä joukko erikokoisia yrityksiä eri aloilta.

Vuonna 2019 kumppaneille päätyi vajaat 10 miljoonaa euroa Huawein Suomen tuotekehitykseen sijoittamasta noin 65 miljoonasta eurosta. Se on reipas hyppäys vuodesta 2014, jolloin yhtiö käytti tilaustutkimukseen kaksi miljoonaa euroa.

Suunta on ylöspäin. Huawein tavoitteena on edelleen kasvattaa tutkimusyhteistyötään Suomessa ja Eurooppassa. Erityinen kiinnostuksen kohde on tekoäly ja sen hyödyntäminen matkapuhelimissa ja yrityssovelluksissa. Mutta investointien saaminen pohjoisen perukoille ei ole itsestäänselvyys. Vaikka täällä on vahvat teknologiaperinteet ja innovaatiotoiminta, aiemman menestyksen varaan ei voi tuudittautua.

“Periaatteessa uusien tutkimusalueiden saaminen Suomeen vaatii, että meillä on tutkimuspartneri tai -resursseja, jotka ovat keksineet jotain uutta maailmanlaajuisesti”, Terho sanoo. “Investointeja tutkimus- ja kehittämistoimintaan pitäisi lisätä. Ne voivat olla täällä ihan kunnollisia per asukas, mutta se ei riittää, kun kilpaillaan isojen eurooppalaisten valtioiden kanssa samoista projekteista.”

Hän ei kuitenkaan näe tilannetta synkkänä. Kehuja riittää suomalaisille tutkimuslaitoksille ja yrittäjille.

“Innovaatiot ovat Suomessa hyviä”, Terho tiivistää.

Teksti: Eeva Haaramo
Kuvat: Huawei