Tohtori Guido Giunti pokkasi Tietotekniikan tutkimussäätiön vuosittain jakaman väitöskirjapalkinnon Tietojenkäsittelytieteen päivillä Kuopiossa.

Krooniset sairaudet ja mobiiliteknologia

Mobiilisovellukset tarjoavat ihmisille keinoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tohtori Guido Giuntin mukaan teknologioista voi olla suuri apu myös kroonisista sairauksista kärsiville potilaille, kunhan sairauteen liittyvät erityistekijät huomioidaan sovelluksen suunnittelussa.

Viime aikoina on ilmaantunut lukuisia digitaalisen terveydenhoidon startupeja, joiden ratkaisut keskittyvät yleiseen hyvinvointiin, kuntoiluun ja ruokavalioon, mutta jotka eivät huomioi yksilön terveydentilaa, kuten mahdollista kroonista sairautta. Tällaisten mobiiliteknologialla tarjottavien mHealth-palvelujen käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina, ja tällä hetkellä kuluttajan ladattavissa onkin yli satatuhatta erilaista mHealth-sovellusta. Valitettavasti vain murto-osa näistä sovelluksista ja palveluista ottaa huomioon keskeisten asianosaisten näkökulmat, kuten terveydenhoidon ammattilaisten ja myös potilaiden näkemykset. Jotta teknologia toimisi mahdollisimman tehokkaasti, se pitäisi suunnitella merkitykselliseksi käyttäjälleen. Näin sanoo lääkäri ja tietojenkäsittelytieteestä hiljattain tohtoriksi väitellyt Guido Giunti.

KROONISET SAIRAUDET EDELLYTTÄVÄT ITSEHOITOA

Maiden kehittyessä ja väestön ikääntyessä on tapahtunut suuri muutos maailmanlaajuisesti. Ihmisen suurimpia vaaroja eivät enää ole petoeläimet ja vaikeat infektiot; tilalle ovat tulleet hitaammin ja huomaamattomammin vaikuttavat krooniset sairaudet. Yli 60 % kaikista kuolemista aiheutuu kroonisista sairauksista kuten syövistä tai sydänsairauksista, joiden voidaan sanoa tulleen entisten akuuttien sairauksien tilalle. Parantuneiden elinolosuhteiden ja terveydenhoidon ansiosta monet vakavat sairaudet, joita ennen pidettiin tappavina tai vähintäänkin jatkuvaa sairaalahoitoa vaativina, ovat nykyään hallittavissa ja jopa parannettavissa, mikä mahdollistaa sairauden kanssa elämisen vuosien ajan. Tämä kuitenkin asettaa haasteita potilaan jatkuvalle ja pitkäkestoiselle itsensä hoitamiselle.

Teknologioiden työntyminen jokapäiväiseen elämäämme on muuttanut nopeasti yhteiskuntaamme. Informaatioteknologian laaja käyttö on pakottanut terveysteollisuuden sopeutumaan ja kehittämään muun muassa terveystietojen digitalisointia ja telelääketieteen palveluja. Se on jopa muuttamassa tapaa, jolla potilaat pyytävät selvennyksiä ja selityksiä terveydestään; potilas saattaa etsiä ja kerätä tietoja aktiivisesti verkossa ja tehdä niihin perustuvia päätöksiä. Mobiiliteknologioilla onkin monia etuja kroonisten sairauksien hoidossa: käytettävyys missä ja milloin vaan, alhaiset kustannukset, pienempi tarve kajota potilaaseen sekä kyky tarjota välitöntä palautetta.

KÄYTTÄYTYMISEN TEORIOISTA DESIGN-MALLIKSI

Monet käyttäytymisen muutoksen teoriat yrittävät selittää, miksi teemme mitä teemme, ja tarjota malleja, joiden mukaan käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa. Mallit ovat osoittautuneet hyödyllisiksi kehitettäessä terveydenhoitotoimia kroonisten sairauksien kanssa elämiseen. Ihmisen käyttäytymistä on kuitenkin vaikea ymmärtää, koska hyvin monet tekijät vaikuttavat toimintaamme. Jotkut tekijät ovat sisäisiä, toiset ulkoisia; niiden yhteistoiminta määrää havaintomme, uskomuksemme ja halukkuutemme tehdä tai olla tekemättä jotain. Potilaiden sitouttaminen ja rohkaiseminen hoitotoimien jatkamiseen on vaikeaa: mHealth-ratkaisujen suunnittelijoille ei ole välttämättä selvää, mitkä monista mahdollisista tekijöistä tulisi ottaa huomioon.

Giuntin Oulun yliopistoon tekemä väitöskirja syntyi kokemuksista espanjalaisessa digitaalisen terveydenhoidon yrityksessä, Salumedia Tecnologias’ssa. Giunti osallistui useisiin digitaalisen terveydenhoidon projekteihin ja, osana yrityksen tuotekehittelyä, suunnitteli käyttäjäkeskeisiä mHealth-ratkaisuja kroonisista sairauksista, kuten rintasyövästä ja MS-taudista, kärsiville.

“Selvittelin ja yhdistelin olemassa olevaa lääketieteellistä tietoa, käyttäytymismuutosten teorioita ja pelillistämistä”, Giunti kertoo. Soveltamalla tapaustutkimusten metodologiaa ja niin kutsuttua temaattista analyysiä tietyt designin kannalta keskeisimmät tekijät nousivat esiin tarkastellusta aineistosta.

“Ryhmittelin tekijät komponenteiksi ja loin 3MD-mallin”, Giunti jatkaa. 3MD on lyhenne mallin englanninkieliselle nimelle Model for Motivational Mobile-health Design for Chronic conditions.

3MD-MALLI. Komponentit ja niiden keskinäiset vaikutukset.

3MD-MALLI KYSYY OIKEAT KYSYMYKSET

3MD-malli on tarkoitettu mHealth-sovellusten suunnittelijoille. Se tarjoaa sarjan havainnollistavia design-kysymyksiä, jotka auttavat sovelluksen luomisessa. Sairauteen liittyvät (engl. condition-specific) tekijät käsittävät suoraa ja epäsuoraa tietoa sovelluksen käyttäjistä ja muista osallisista sekä näiden ominaisuuksista: Kuinka paljon sairaus vaikuttaa henkilön elämään? Kuinka hyvin kyseisestä sairaudesta ollaan tietoisia yhteiskunnassa? Motivaatioon liittyvät (engl. motivation-related) tekijät auttavat toimivien hoitotoimien ja käyttökokemusten rakentamisessa: Mitkä käyttäytymismuutosten mallit ovat toimineet aiemmin kyseisen sairauden kohdalla? Olisiko pelillistämisestä hyötyä?  Liittyykö sairauteen parametreja, joita tulisi tarkkailla? Auttaako niin sanottu kontekstitietoisuus tarjoamaan sopivia suosituksia?

VOIMME SAADA, MITÄ HALUAMME

Uusien teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto tulee muuttamaan terveydenhoitoa. “On meistä itsestämme kiinni – olemmepa tutkijoita, sovellussuunnittelijoita, terveydenhuollon ammattilaisia tai potilaita – minkä muotoisia palveluja haluamme. On vielä paljon tehtävää – ryhtykäämme töihin heti”, Giunti kehottaa.

 Kuvaus 3MD-mallista on julkaistu tieteellisenä artikkelina JMIR Serious Games -lehdessä (bit.ly/3md-jmir). Giuntin väitöskirja on saatavilla verkosta Oulun yliopiston kokoelmasta (bit.ly/3md-oulu).

 Tietotekniikan tutkimussäätiö palkitsi Giuntin väitöskirjan vuoden 2018 parhaana tietojenkäsittelytieteen väitöskirjana Suomessa. Palkinto julkistettiin Tietojenkäsittelytieteen päivillä Kuopiossa 10.6.2019.

Teksti: Guido Giunti

Suomennos: Mikko Koivisto

Kuva: Guido Giunti