shutterstock_1358633582.jpg

Eduskuntavaalit 2019

TIVIA lähetti 26.3.2019 lausuntopyynnön eduskunnan suurimmille poliittisille ryhmille (keskusta, kokoomus, kristillisdemokraatit, perussuomalaiset, RKP, siniset, SDP, vasemmistoliitto ja vihreät). Lausuntopyynnössään TIVIA pyysi ryhmiä ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin:

  • Millaisia tietotekniikkaan ja digitalisaatioon liittyviä teemoja ja näkökulmia ryhmänne vaaliohjelmaan kuuluu?
  • Mitä tietotekniikkaan ja digitalisaatioon liittyviä asioita pidätte kaikkein tärkeimpinä?
  • Ketkä ovat ne ehdokkaanne, jotka ovat mielestänne kaikkein parhaiten perehtyneet tietotekniikkaan tai digitalisaatioon?

TIVIA sai 9.4.2019 mennessä seuraavat vastaukset, jotka esitetään tässä siinä järjestyksessä kuin TIVIA on ne vastaanottanut:

Vasemmistoliitto

Millaisia tietotekniikkaan ja digitalisaatioon liittyviä teemoja ja näkökulmia ryhmänne vaaliohjelmaan kuuluu?

Yksi vaaliohjelmamme keskeisiä teemoja on työn murrokseen ja tähän kytkeytyvään teknologiseen kehitykseen vastaaminen. 

Digitalisaatio on osa teknologista kehitystä, joka hävittää työpaikkoja ja luo uusia, sekä muuttaa eri työnkuvien ja ammattien sisältöjä ja vaatimuksia. Mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen päivittämiseen on paras vakuutus työttömyyttä vastaan muuttuvilla työmarkkinoilla. Samalla korostuu myös osaamisen, tutkimuksen ja tuotekehityksen elinkeinopoliittinen merkitys.

Vasemmistoliitto asettaa tavoitteeksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen (TKI) nostaminen viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Haluamme edistää avoimen datan, avoimen lähdekoodin sekä avoimien rajapintojen luomista ja hyödyntämistä kaikkialla yhteiskunnassa. Pienten yritysten ja itsensätyöllistäjien käyttöön tulisi rakentaa avoimella lähdekoodilla toteutettu ilmainen digitaalinen työkalupakki, jonka kautta pienyrittäjät saisivat esimerkiksi taloushallintoon ja palkanmaksuun tarvittavan ohjelmiston käyttöönsä.

Digitalisaatio voi vapauttaa työntekijät – Vasemmistofoorumin raportti digitalisaatiosta

Mitä tietotekniikkaan ja digitalisaatioon liittyviä asioita pidätte kaikkein tärkeimpinä?

Pidämme tärkeänä tietotekniikkaan ja digitalisaatioon vaikutusta työhön ja sen muuttumiseen. Koulutusjärjestelmän tulee vastata nykyistä paremmin digitalisaatioon ja sen tuomiin osaamistarpeisiin ja toisaalta tarvitsemme uutta elinkeinopolitiikkaa, jolla Suomi pysyy mukana kehityksessä. Kun julkishallinto uudistaa toimintaansa digitalisaatiota hyödyntävillä järjestelmillä, on pystyttävä huolehtimaan kansalaisten yhdenvertaisuudesta ja palveluiden saavutettavuudesta kaikille.

Ketkä ovat ne ehdokkaanne, jotka ovat mielestänne kaikkein parhaiten perehtyneet tietotekniikkaan tai digitalisaatioon?

Saimme piireistä muutaman vastauksen:

  • Antti Astikainen, ohjelmistokehittäjä, Savonlinna. Astikainen on koulutukseltaan IT-tradenomi. Yhteystiedot: antso77(at)gmail.com, 0400 393 834
  • Iikka Nikkinen, Pirkanmaan vaalipiiri (iikkapetterinikkinen(at)gmail.com) +358 50 4079375

Keskusta

Millaisia tietotekniikkaan ja digitalisaatioon liittyviä teemoja ja näkökulmia ryhmänne vaaliohjelmaan kuuluu?

Keskustan eduskuntavaaliohjelmassa painotamme mm. sitä, että toimivat ja kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet ovat asumisen, yrittämisen ja työnteon välttämätön ehto. Laajakaistarakentamista kaikkialle Suomeen on jatkettava. Langattomien yhteyksien lisäksi tarvitaan myös kiinteää laajakaistaa, valokuitua.

Ohjelman koulutusosiossa tuomme esiin sen, että oppimisesta on tehtävä rajatonta, jatkuvaa ja paikasta riippumatonta. Yksi uusi ratkaisu on tarjota korkeakouluopetusta yhdeltä alustalta. Portaali olisi aluksi sähköinen ja siitä voisi valita eri korkeakoulujen tarjonnasta itselle sopivia kokonaisuuksia.

Turvallisuuspolitiikan osalta tuomme esiin varautumisen tietoverkkohyökkäyksiin ja muihin uudenlaisiin uhkiin. Digitaalista puolustuskykyä on vahvistettava. Kansalaisten tietoturvaosaamista on parannettava. Turvallisesta toiminnasta verkossa pitää tehdä kansalaistaito. Oikeus itseä koskevaan tietoon on digitaalisen ajan ihmisoikeus.

Mitä tietotekniikkaan ja digitalisaatioon liittyviä asioita pidätte kaikkein tärkeimpinä?

Keskusta hyväksyi ja julkisti vuoden 2018 lopulla laajan ja kattavan tietoyhteiskuntalinjauksen: https://keskusta.fi/loader.aspx?id=7d9d3415-6bfc-420e-af6c-2675ae966de0

Ykköskysymyksen vastauksessa esiin tuotujen asioiden lisäksi linjauksessa korostuu ajatus siitä, että digitaaliset palvelut kuuluvat kaikille iästä, sosiaalisesta asemasta tai asuinpaikasta riippumatta ja että kaikki kansalaiset on pidettävä mukana tietoyhteiskunnassa. Lisäksi korostamme sitä, että data on 2000-luvun talouden ja yhteiskunnan kehittämisen tärkeä raaka-aine ja kilpailukyvyn lähde. Keskusta haluaa avata tietovarantoja ja edesauttaa avoimia rajapintoja. Julkisen sektorin digi-investointien resursseihin tarvitaan lisää suunnitelmallisuutta. Lisäksi linjauksessa tuodaan esiin Suomen oman avaruushallinon ja avaruuspolitiikan tarpeellisuus.

Yllä vain muutamia tärkeitä nostoja linjauksestamme. Yleisenä periaatteena on se, että ihmiset yhä päättävät päämäärät ja ohjaavat toimintaa ja teknologia on väline näiden päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ketkä ovat ne ehdokkaanne, jotka ovat mielestänne kaikkein parhaiten perehtyneet tietotekniikkaan tai digitalisaatioon?

Emme ole ehdokkailtamme niin tarkkaan kysyneet heidän osaamistaan tietotekniikasta ja digitalisaatiosta, jotta voisimme täysin kattavaa ja varmaa listausta tällaisista ehdokkaista antaa. Tässä on kuitenkin listaus tietämistämme ehdokkaista, joilla on ammattinsa tai kokemuksensa puolesta osaamista em. asioista:

  • Uudenmaan vaalipiiri – IT-manager, Petri Kolmonen, Nurmijärvi
  • Helsingin vaalipiiri – järjestö- ja työmarkkinasihteeri, Tuomas Meriniemi, Helsinki
  • Pirkanmaan vaalipiiri – kehityspäällikkö, insinööri, Kalle Kiili, Tampere
  • Kaakkois-Suomen vaalipiiri – tietotekniikan insinööri, Arto Sepponen, Pieksämäki
  • Savo-Karjalan vaalipiiri – kunta- ja uudistusministeri, Anu Vehviläinen, Joensuu

Kokoomus

Millaisia tietotekniikkaan ja digitalisaatioon liittyviä teemoja ja näkökulmia ryhmänne vaaliohjelmaan kuuluu?

Viimeisten 100 vuoden aikana Suomi on noussut monissa kansainvälisissä vertailuissa maailman kärkeen. Jotta pysymmekin kärjessä, meidän tulee valjastaa teknologinen kehitys koko maan eduksi ja uskaltaa hyödyntää teknologian uudet mahdollisuudet. Muuttuva maailma vaatii avointa ja uteliasta suhtautumista tulevaisuuteen. Tarve johtajuuden, yhteiskunnallisen näkemyksen ja politiikan uudistumiselle on suuri. Meneillään olevan murroksen ytimessä on data ja sen liikkuvuus älykkäiden sovellusten välillä, ihmisten, yritysten ja yhteisöjen parhaaksi. Vain tarttumalla muutoksen mahdollisuuksiin Suomi pystyy tulevaisuudessakin pysymään globaalissa kilpailussa mukana ja tarjoamaan kansalaisilleen toimivan hyvinvointiyhteiskunnan palveluineen.

Teemat

  • Tietopolitiikka ja digitalisaatio
  • Tieto- ja datatalous
  • Yhteistyön edellytyksien kehittäminen
  • Etiikka digitaalisessa ympäristössä
  • Osaamisen kehittäminen
  • Tietoturva ja kyberturvallisuus

Mitä tietotekniikkaan ja digitalisaatioon liittyviä asioita pidätte kaikkein tärkeimpinä?

  1. Tunnistetaan digipolitiikka politiikan sektoriksi, jonka avulla Suomi viritetään yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä kansakunnista vuoteen 2030 mennessä. Tiedon hyödyntäminen uusilla tavoilla palvelee ihmisten hyvinvointia ja yritysten menestystä. Tulevaisuudessa se on jopa niiden välttämätön edellytys. Uudistetaan johtamisen toimintamalleja ja -kulttuuria mahdollistamaan ilmiöperustaista ja ihmiskeskeistä toimintaa. Nimetään vastuuministeri, joka johtaa toiminnan muutosta, tiedon ohjausta, digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämistä ja tilannekuvaan perustuvan ohjauksen ja päätöksenteon käyttöönottoa.
  2. Varmistetaan, että myös julkisesti hallinnoitu data liikkuu ihmisten parhaaksi mahdollisimman monipuolisesti. Luodaan ihmisille edellytykset hyödyntää itseään koskevaa tietoa omilla päätöksillään myös julkisen järjestelmän ulkopuolella. Uudistetaan julkisuuslaki digiaikaan vaatimalla tiedon koneluettavuutta ja avataan sen pohjalta tieto avoimena datana kattavasti koko hallinnosta. Yrityksiä kannustetaan verkostomaiseen alustatalous- ja lohkoketjumaiseen toimintatapaan ja rakentamaan maailmanlaajuisia yhteismarkkinoita.
  3. Luodaan Eurooppaan yksilön itsemääräämisoikeuteen perustuvat data- ja tietomarkkinat kilpailemaan esimerkiksi Yhdysvaltojen yrityslähtöisiä ja Kiinan valtiolähtöisiä markkinoita vastaan.

Matkalippu tulevaisuuteen – Kokoomuksen digipoliittinen ohjelma (pdf)

Ketkä ovat ne ehdokkaanne, jotka ovat mielestänne kaikkein parhaiten perehtyneet tietotekniikkaan tai digitalisaatioon?

Aihepiiriin perehtyneitä ehdokkaita löytyy enemmän tai vähemmän kaikista vaalipiireistä. Tätä asiakirjaa (Kokoomuksen digiohjelma) valmistelemassa on ollut esimerkiksi Pirkanmaalla ehdolla oleva Jouni Markkanen. Muita osaavia hahmoja voisivat olla esimerkiksi Antti Merilehto Helsingistä, Jukka Kopra Kaakkois-Suomesta, Elina Lepomäki ja Tere Sammallahti Uudeltamaalta ja Ville Valkonen Varsinais-Suomesta.

Kristillisdemokraatit

Millaisia tietotekniikkaan ja digitalisaatioon liittyviä teemoja ja näkökulmia ryhmänne vaaliohjelmaan kuuluu?

KD:n vaaliohjelmassa nostetaan esille tietotekniikan ja digitalisaation merkitys erityisesti koulutuspolitiikan puolella. Ohjelmassa todetaan, että Suomessa vahvaa kasvua on etenkin digitalisaation, puhtaan teknologian, biotalouden, automatisaation, robotisaation ja terveysteknologian aloilla. Uusiutuvista energialähteistä ja energiatehokkuudesta on tehtävä Suomen vientiteollisuuden kilpailuvaltteja.

Digitalisaatio nousee esille myös infrastruktuurin osalta. Ohjelmassa todetaan, että Suomen on oltava edelläkävijä liikenteen, viestinnän ja palveluiden digitalisaatiossa. Nopea ja kohtuuhintainen laajakaistayhteys on turvattava kaikille kansalaisille ja yrityksille.

Pidämme myös tärkeänä, ettei kukaan jää kehityksen jalkoihin. Ohjelmassa todetaan, että on ehkäistävä etenkin ikääntyvien digisyrjäytymistä.

Digitalisaatio nähdään tärkeänä osana EU-yhteistyössä. Ohjelmassa todetaan, että EU:n sisämarkkinoiden toimintaa on kehitettävä ja sitä koskeva lainsäädäntö päivitettävä. Tästä hyvänä esimerkkinä on digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen. Alustajätit on tuotava verovelvollisuuden piiriin, mutta digivero ei saa vääristää kansallista veropohjaa.

Teknologinen kehitys pitää huomioida myös turvallisuuspolitiikassa. Suomen ja EU:n tulee varautua uusin uhkiin ja panostaa kyberturvallisuuden vahvistamiseen.

Mitä tietotekniikkaan ja digitalisaatioon liittyviä asioita pidätte kaikkein tärkeimpinä?

Kaikkein tärkeintä on pitää kiinni siitä, että Suomi pysyy kehityksessä mukana ja pysyy tietoteknisen kehityksen kärkijoukossa. Tarvitsemme panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen. Julkisen hallinnon tulee kehittää omia toimintojaan ja hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia julkisten palveluiden ja hallinnon tehostamisessa.

Oleellista on myös pitää huolta siitä, ettei synny digisyrjäytymistä, että kaikki pysyy mukana. Kaikkia palveluita ei voi myöskään digitalisoida. Robotit ja tietokoneet eivät korvaa ihmistä esim. vanhustenhoidossa tai varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan ei saa olla riippuvainen ihmisen tietoteknisistä kyvyistä.

Merkittävä eettinen ja yksilönvapautta koskettava kysymys on se, miten ihmisistä kerättyä tietoa käsitellään ja kenellä on oikeus käyttää tätä tietoa ja miten. Tähän pitää saada selkeät pelisäännöt.

Ketkä ovat ne ehdokkaanne, jotka ovat mielestänne kaikkein parhaiten perehtyneet tietotekniikkaan tai digitalisaatioon?

Uudenmaan vaalipiirin ehdokas Matti Karppa diplomi-insinööri, ohjelmistosuunnittelija (373) sekä Vaasan vaalipiirissä Tomi Kaunismäki diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri (123) ovat erityisesti perehtyneet näihin teemoihin.

SDP

Millaisia tietotekniikkaan ja digitalisaatioon liittyviä teemoja ja näkökulmia ryhmänne vaaliohjelmaan kuuluu?

SDP:lle tärkeitä teemakokonaisuuksia ovat ainakin seuraavat:

1. Digiosattomuuden torjunta on tärkeää

Jokaiselle suomalaiselle ikään ja asuinpaikkaan katsomatta pitää taata tukea digitaaliseen osallistumiseen ja osallisuuteen niin julkisissa kuin yksityisissäkin palveluissa. Tässä työssä pitää paremmin hyödyntää kirjastoja, vapaata sivistystyötä, nuorisotyötä ja kouluja, sosiaali- ja terveyspalveluja, järjestöjä ja vanhustyötä, jotta kattavuus on mahdollisimman suuri. Kaikilla suomalaisilla tulee olla pääsy uusimman teknologian sekä parhaiden sovellusten ääreen. 

Digiosattomuus voi olla syvästi syrjäyttävää ja sen yhteiskunnalliset kustannukset ovat monella tapaa suuret.

Palvelut ovat laaja-alaisesti siirtymässä digitaalisille alustoille. Tämä koskee myös julkisia palveluita, esimerkiksi viranomaisasiointia. On välttämätöntä, ettei digitaalinen osattomuus muodosta estettä opiskelulle, työnteolle, harrastuksille tai asioinnille. On havaittu, että digitaalinen osattomuus on kasvava ongelma. Tämä koskee niin osaamista, rohkeutta hyödyntää uusia digitaalisia palveluita tai ihan käytännön mahdollisuutta saada käyttöönsä tarpeelliset välineet ja laitteet.

Digiosattomuuden torjunnassa korostuvat julkisten palveluiden saavutettavuuden varmistaminen niiden digitalisoituessa, nopeiden mobiiliverkkojen hyödyntäminen koko maassa ja digitaalisten palveluiden hyödyntämisen vaatimien välineiden saatavuus kaikkien käyttöön.

2. Teknologiapolitiikka ja tietosuoja julkisen talouden vahvuutena

Suomi on digitalisaation suurvalta. Yksityisten toimijoiden kasvumahdollisuuksia pitää tukea esimerkiksi avaamalla kaikki datan tarkasti säänneltyjen rajapintojen kautta yritysten käyttöön. Kohtelemme dataa raaka-aineena uudelle kasvulle. Fiksu valtio mahdollistaa, tukee ja kehittää säädösympäristöä vastaamaan muuttuvia vaatimuksia ihmisoikeuksia ja perustuslakia kunnioittaen. Tässä yhteydessä huomioidaan työn muutos ja tekoälyn eteneminen, sekä muut teknologiset ja digitaaliset kysymykset. Tarkoitus on paikata markkinapuutteita esimerkiksi datan käsittelyssä ja tarjota palveluita, joita markkinatoimijat eivät tarjoa. 

Mikäli ei ole hyvää syytä pitää julkisia tietomassoja suljettuina, niin ne tulee avata, tietosuoja ja IPR-kysymykset huomioiden.

Tavoitteella pyritään luomaan uutta liiketoimintaa Suomeen ja vauhdittamaan entisten kasvua. Raaka-aineena data on monessa mielessä Suomelle mahdollisuus, jos sen käyttö voidaan järjestää läpinäkyvällä ja yksityisyyttä sekä demokratian toteutumista tukevalla tavalla. Rajapintojen avaaminen tukee myös tutkimuksen-, koulutuksen-, ja innovaatioiden syntymistä, sekä kansalaisjärjestöjen ja muiden vapaaehtoisten toimijoiden kertynyttä dataa hyödyntävää aktiivisuutta ja kehitystyötä. 

3. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tukia pitää nostaa

Tavoitteena pitää olla tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan panoksien nostaminen selvästi nykyisestä.  Riittävät TKI-avustukset ovat tietotalouden aikakaudella välttämättömiä, jotta talous voi kasvaa ja tuottavuus nousta. Suomi pärjää vain osaamisella ja uusilla innovaatioilla.

Mitä tietotekniikkaan ja digitalisaatioon liittyviä asioita pidätte kaikkein tärkeimpinä?

On tärkeää, että kaikki pidetään mukana myös digitaalisuuden kehittyessä. Digiosattomuuteen on lähivuosina kiinnitettävä erityisen paljon huomiota.

Ketkä ovat ne ehdokkaanne, jotka ovat mielestänne kaikkein parhaiten perehtyneet tietotekniikkaan tai digitalisaatioon?

Ehdokkaat Merja Mäkisalo-Ropponen ja Timo Harakka ovat SDP:n Teknologia ja tulevaisuus -työryhmän puheenjohtajia ja työryhmä- ja eduskunnan tulevaisuusvaliokuntatyön kautta he ovat perehtyneet aihepiiriin syvällisesti.

Vihreät

Millaisia tietotekniikkaan ja digitalisaatioon liittyviä teemoja ja näkökulmia ryhmänne vaaliohjelmaan kuuluu?

Vihreiden vaaliohjelma on jaettu kahteen osaan: laajempi poliittinen tavoiteohjelma ensi vaalikaudelle sekä neljä kärkiteemaamme – ympäristö, koulutus, köyhyys ja työ – kiteyttävä suppeampi vaaliohjelma.

Tietotekniikkaa ja digitalisaatiota on käsitelty laajasti ensin mainitussa: https://www.vihreat.fi/poliittinentavoiteohjelma

Vihreän tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitetila on kiteytetty ohjelmasa seuraavasti: ”Suomi toimii tietoyhteiskuntaesimerkkinä muulle maailmalle. Edelläkävijä on älykäs ja avoin. Yhteiskunta edistää yksilöiden oikeuksia ja hyödyntää teknologian mahdollisuuksia.”

Tämän tavoitteen alla nostamme esiin erityisesti koulutuksen, yksityisyyden suojan, avoimuuden edistämisen (rajapinnat, lähdekoodi, tietovarannot) sekä turvallisuuden:

a) Varmistetaan kaikkien digiosaaminen. Huolehditaan, että peruskoulun päättävillä on sellaiset taidot, joilla he pärjäävät digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Opetetaan kouluissa varhaisessa vaiheessa esimerkiksi lähdekriittisyyttä ja tietoturvaan sekä tietosuojaan liittyviä kansalaistaitoja. Vahvistetaan myös esimerkiksi ikääntyvien ihmisten digiosaamista.

b) Yksityisyyden suojan tasosta huolehditaan. Massavalvontaa ei sallita. Julkisen sektorin käsitellessä henkilötietoja sähköisesti tulee henkilön lähtökohtaisesti saada aina tieto käsittelystä. Ei oteta käyttöön verkkoäänestystä.”

c) Lisätään avoimia rajapintoja, avointa lähdekoodia ja avointa dataa. Julkisten tietojärjestelmien tulee tarjota avoimet rajapinnat. Julkisella rahoituksella teetetyt ohjelmistot tulee julkaista avoimella lähdekoodilla. Verovaroin tuotetut tilastotiedot, tutkimukset ja muut teokset avataan vapaaseen käyttöön avoimella lisenssillä.

d) Vahvistetaan kykyä kyberuhkien torjuntaan. Rakennetaan kyberuhkatiedon jakelujärjestelmä ja muodostetaan toimialakohtaiset vasteryhmät torjumaan kyberhyökkäyksiä. Kasvatetaan kansalaisten kyberosaamista peruskouluista alkaen ja lisätään alan tutkimus- ja kehitysrahoitusta.

Mitä tietotekniikkaan ja digitalisaatioon liittyviä asioita pidätte kaikkein tärkeimpinä?

Nostaisimme esiin erityisesti kolme näkökulmaa:

Oikeus yksityisyyteen. Haluamme ylläpitää vahvaa yksityisyyden suojaa, asettaa kantavaksi periaatteeksi yksilön oikeuden omiin tietoihinsa  ja rakentaa Suomea ja Eurooppaa jotka toimivat kansalaisten digitaalisten oikeuksien edelläkävijöinä.

Koulutuksen merkitys. Digiosaaminen on kansalaistaito ja kyky ymmärtää tieto- ja viestintäteknologiaa sekä toimia tietoyhteiskunnan olosuhteissa on ajettava sisään koko suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Tämä on olennaista, jotta digitalisaatiosta ei tule eriarvoisuutta lisäävää juopaa suomalaiseen yhteiskuntaan, vaan saamme pidettyä kaikki mukana.

Avoin data, avoin lähdekoodi ja avoimet rajapinnat. Julkisen sektorin tulee ottaa avoimuus kantavaksi periaatteeksi kaikessa toiminnassaan. Tällä on suuri merkitys digitalisaation mahdollisuuksien haltuun ottamisessa julkisella sektorilla, julkisen sektorin uudistamisessa, uusien palvelujen tarjoamisessa kansalaisille ja kustannuskehityksen hillitsemisessä. Toisaalta avoimet tietovarannot ja rajapinnat lisäävät julkisen sektorin mahdollisuuksia toimia talouden uudistamisen sekä kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin kehityksen vauhdittajana.

Ketkä ovat ne ehdokkaanne, jotka ovat mielestänne kaikkein parhaiten perehtyneet tietotekniikkaan tai digitalisaatioon?

Vihreät ehdokkaat ovat laajasti perehtyneet tietotekniikan ja digitalisaation kysymyksiin. Puolueen on vaikea nostaa esiin ketään yksittäistä ehdokasta, mutta on toki selvää, että Jyrki Kasvin ja Otso Kivekkään tekemä uraauurtava työ näiden teemojen parissa on mahdotonta ohittaa.

Muut puolueet ja ryhmät

Niistä puolueista, joille TIVIA lähetti lausuntopyyntönsä, ei 9.4.2019 mennessä ole saatu vastauksia perussuomalaisilta, RKP:ltä eikä sinisiltä. Lisäksi eduskuntavaaleihin 2019 osallistuu ryhmiä, joille TIVIA ei lausuntopyyntöä lähettänyt. Kaikkien näiden ryhmien on mahdollista saada vastauksensa tälle verkkosivulle, kunhan lähettävät vastauksensa edellä mainittuihin kolmeen kysymykseen torstaihin 11.4.2019 klo 16 mennessä osoitteella tivia(at)tivia.fi tai natalia.kallio(at)tivia.fi.

Päivitetty 11.4.2019 klo 15.02: lisätty kokoomuksen tarkennetut vastaukset kahteen ensimmäiseen kysymykseen.
Päivitetty 12.4.2019 klo 11.41: lisätty vasemmistoliiton raportti digitalisaatiosta
Päivitetty 12.4.2019 klo 14.55: lisätty vihreiden vastaukset