IMG_20171011_174250_resized_20171019_021050367-800.jpg

Miten kokonaisarkkitehtuuria tulisi hyödyntää koko organisaation johtamisessa?

ICT Leaders Finland (ILF) ja Kokonaisarkkitehtuurin osaamisyhteisö KAOS järjestivät jäsenille 11.10.2017 iltatilaisuuden, jossa aiheena oli johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Tilaisuuden avasi ILF:n puheenjohtaja Marco Halén, joka toivotti tervetulleiksi paikan päälle saapuneen runsaslukuisen yleisön sekä etäosallistujana Lapin tietotekniikkayhdistys ry:n jäsenistön.

Teoreettisen näkökulman tilaisuuteen toi Aalto-ylipiston tutkija Janne J. Korhonen. Hänen mukaansa kokonaisarkkitehtuuri koetaan perinteisesti ”IT:n asiaksi”. Esityksessään hän toi esille kysymyksen, halutaanko edes yrityksissä ymmärtää, mistä on kyse. Jos halutaan, avautuu tilaisuus muutokselle. Hän totesi, että kokonaisarkkitehtuuri tulee olla osana strategiaa, jolloin saadaan paras tulos.

”Osaaminen, jonka arvoa ei nähdä”

Korhonen otti vahvasti esille myös kyvykkyydet ja niiden merkityksen. Mitä on kyvykkyys, jota tavoitellaan ja mihin positioon kutakin kyvykkyyttä halutaan? Miten kyvykkyyttä mitataan? Koska kyvykkyys kehittyy Korhosen mukaan läpi elämän, on entistä vaikeampi nähdä sitä, joka sopii parhaiten kuhunkin positioon vaativuuden ja osaamisen näkökulmasta. Ihminen voi olla täysin väärässä tehtävässä, jolloin vaikutus voi olla jopa turhautuminen ja sitä kautta lähtö toiseen yritykseen. Osaamista saatetaan haaskata sijoittamalla henkilö vääriin tehtäviin tai olla näkemättä piilevää potentiaalia lainkaan. Tämä asettaa johtajuudelle ison haasteen.

”Muutos saadaan aikaan keskustelemalla”

Seppo Heikura CyberMindista esitti konkreettisia keinoja tuoda ideat johtoryhmän pöytään ja saada liiketoiminta kukoistamaan. Sekä Korhonen, että Heikura painottivat kommunikoinnin merkitystä, vahvaa keskusteluyhteyttä ylhäältä alas ja alhaalta ylös. Lisäksi Heikura listasi seuraavat suositukset:

  • suurenna fonttia, kun teet esityksen
  • käytä selkeitä kuvia
  • älä käytä termejä, koska ne etäännyttävät
  • puhu hänen kieltä, jonka pitää ymmärtää ja vastaanottaa tietoa
  • arkkitehtuuri saadaan osaksi agendaa, kun se otetaan mukaan vaikka tulkin välityksellä
  • kerro se tavoite, joka on kaikkien tärkeä tietää ja ymmärtää

IT-strategialla haetaan sitoutumista. Tarvitaan vahvaa viestinnän ja kommunikoinnin osaamista, jotta voidaan konkreettisesti osoittaa kokonaisarkkitehtuurin tuovan positiivisen vaikutuksen yrityksen liiketoimintaan. Tarvitaan konkreettisia tavoitteita, välitavoitteita ja ennen kaikkea mittareita, joiden avulla on helppo seurata muutoksen ja toiminnan tuloksia. Jotta em. asiat eivät jää johtoryhmän pöydälle, ne on kyettävä viestimään läpi koko organisaation. Vain siten muutos on mahdollinen ja tulos positiivinen.

”Arkkitehtuuri tukee vahvasti liiketoimintaa”

Tietohallintojohtaja Maarit Laakkonen Otavalta kertoi selkeästi, kuinka Otavalla on otettu arkkitehtuuri käytäntöön ja kuinka vahvasti se tukee liiketoimintaa. Taustaksi hän kertoi, että koska konsernistrategian linjaukset koskevat kaikkia liiketoimintoja, yhteistyötä tehdään vahvasti yli tiimirajojen ja ryhmien ja yrityksessä toteutetaan jatkuvaa oppimisen strategiaa, on ollut mahdollista tehdä jatkuvaa muutosta perinteisessä yrityksessä, perinteisellä alalla. Muutos on ollut ehdoton edellytys yrityksen jatkuvuuden kannalta ja positiiviset tulokset näkyvät sekä talon sisällä että laajassa asiakasrajapinnassa. Otavalla on kehitetty konserniyhteistyön lisäksi henkilöstön digitaalista osaamista ja liiketoimintaymmärrystä. Yrityskaupat ja toimialalla tapahtuneet muutokset ovat luoneet tilanteita, joista vain erinomaisella kommunikaatiolla, halulla tehdä yhteistyötä sekä tietynlaisella nöyryyden asenteella on ollut mahdollista menestyä kiristyvän kilpailun markkinassa. On oltava rohkeutta tarttua muutoksiin ja näkemystä viedä yritystä siihen suuntaan, jossa halutaan tulevaisuudessa olla!

Lopuksi puheenjohtaja kiteytti tilaisuuden annin toteamalla, että keskustelu on kaiken a ja o, kun lähdetään viemään mitä tahansa muutosta yrityksessä kohti päätöksiä ja toimintaa. Lisäksi hän mainitsi, että asiat kannattaa yksinkertaistaa ja tehdä mitattaviksi. Halén toivotti kaikki tervetulleiksi seuraavaan tilaisuuteen, joka järjestetään 15.11.2017 kello 17.00–20.00 Helsingissä. Jäsenyhdistyksillä on mahdollisuus osallistua tapahtumaan myös etänä.

Lue lisää ja ilmoittaudu tilaisuuteen: http://ictleadersfinland.fi/tapahtumat/kenelle-kuuluu-digitalisaation-johtaminen-15112017

Nina From
TIVIA