Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry

TIVIA News: Tekoäly yhteiskunnassa

Tekoälyratkaisujen ja robotiikan yleistyminen tulee koskemaan kaikkien suomalaisten elämää lähivuosina. Se tulee vaikuttamaan työelämän lisäksi koko yhteiskuntaan. TIVIA jäsenyhdistyksineen järjesti toukokuun alussa seminaarin, jossa pohdittiin, mitä vaikutuksia tekoälyllä on mm. oppimiseen ja opetukseen, lainsäädäntöön sekä voisiko niiden avulla rakentaa ymmärrystä myös ihmisten välille.

TIVIAn tämän vuoden ensimmäinen valtakunnallinen seminaari järjestettiin Tekniskan saleilla Helsingissä, jonne mahtui reippaat sata kiinnostunutta osallistujaa. Tapahtumaan oli etäyhteysmahdollisuus paikallisyhdistyksillä, jotka olivat kokoontuneet kymmenelle eri paikkakunnalle samaan aikaan, joten osallistujia ympäri Suomen oli useampi sata. Keskustelua käytiin ahkerasti Twitterin välityksellä eri paikkakunnilta.

Iltapäivän puhujina toimivat Timo Honkela, Tarmo Toikkanen ja Antti Rainio ja ilta huipentui paneelikeskusteluun, johon osallistui puhujien lisäksi myös koneoppimista tutkinut Jaakko Hollmén.

Voiko tekoäly tuoda ymmärryksen ihmisten välille?

Seminaarin ensimmäisen puheenvuoron piti Helsingin yliopiston professori Timo Honkela. Vaikka tekoäly on noussut viime aikoina yhdeksi puhutuimmista aiheista, sitä on tutkittu jo vuosikymmeniä. Honkelalla itsellään on aiheesta tutkimustaustaa jo kolmenkymmenen vuoden ajalta.

Honkela on kirjoittanut Rauhankone-kirjan, jonka tausta-ajatuksena on se, miten tekoälyä voisi hyödyntää maailman rauhoittamiseen ja ymmärryksen luomiseen ihmisten välille. - Sotiin ja niihin varustautumiseen käytetään reilut 1000 miljardia dollaria vuodessa. Jos ajatellaan sairauksia, köyhyyttä ja ympäristöongelmia, tämä on niiden näkökulmasta täysin hukkaan heitettyä rahaa, Honkela kertoo kirjansa tausta-ajatuksesta.

Honkela pohti puheenvuorossaan ihmisten ja koneiden välisiä eroja muun muassa muistin ja kielen kautta. Tekoälyn kehittyminen ihmismäiseksi on hankalaa muun muassa kielellisestä aspektista johtuen. Tietojärjestelmissä kieli on yksikäsitteistä ja sanoilla on tietty merkitys. Ihmiset taas tulkitsevat kieltä ja sanoja kokemustensa kanssa ja osaavat yhdistää tarkoituksia kontekstiinsa.

Nykyaikaan viitataan ”totuuden jälkeisenä aikana”, jonka takia totuudesta ja faktoista keskustellaankin paljon. Honkela pohti esityksessään mahdollisuuksia tekoälyn ja digitaalisuuden hyödyntämisessä demokratian välineenä sekä esimerkiksi faktojen tarkistamisessa. Miljoonat ihmiset voisivat osallistua samaan kokoukseen, jossa tekoälyn avulla keskustelut, arvot ja näkökulmat välittäisiin ja asiatarkistettaisiin samanaikaisesti. Tämä olisi askel eteenpäin ymmärryksen luomisessa ihmisten välille.

Tekoäly vai tukiäly?

Tarmo Toikkanen kertoi esityksessään siitä, mitä tekoälyllä voisi ja pitäisi tehdä opetuksessa ja koulutuksessa. Samoja aiheita oli pohdittu jo aiemmin keväällä TIVIAn teemayhdistyksen, IT-kouluttajat ry:n järjestämässä seminaarissa.

- Kuinka selittäisit ekaluokkalaiselle tekoälyn? Selitys täytyy olla, koska myös lapset törmäävät termiin mediassa, jossa sitä viljellään paljon klikkiotsikoiden muodossa, Toikkanen haastoi kuulijoita miettimään. Voisiko vastaus olla, että kone on opetettu ratkomaan tiettyä ongelmaa tekoälyn avulla. Se toimii tehokkaasti ja väsymättä siinä missä ihmiset tekevät virheitä ja tarvitsevat taukoja.

Toikkanen komppasi Honkelaa siinä, että tekoäly ei ole mikään uusi asia, vaikka se terminä on juuri nyt pinnalla. Sitä ei välttämättä ole vain aina kutsuttu tekoälyksi. – Jos kaupan banaanivarastot lähentelevät loppua, niitä tilataan automaattisesti lisää. Koneäly hoitaa tilauksen, mutta ei banaaneita silti kutsuta ”tekoälybanaaneiksi”. Tekoäly on toiminut jo pitkään monissa prosesseissa taustalla, selventää Toikkanen. Tekoäly ei ole tulevaisuutta vaan toimivia sovelluksia on jo nyt paljon niin puheentunnistukseen, kääntämiseen, kuvantunnistukseen kuin yleisten mallien havainnointiin aineistosta.

Toikkanen kysyi, onko tekoäly ylipäätään hyvä termi vai pitäisikö sitä kutsua tukiälyksi tai apuälyksi. Vaikka tekoäly pystyy prosessoimaan paljon dataa, tarvitaan edelleen ihmisiä sen työkavereiksi ymmärtämään, millaista dataa halutaan, jotta se olisi liiketoiminnalle hyödyllistä, tarkistamaan saadun datan laadun ja analysoimaan, mihin sitä voi käyttää. Tekoäly toimii siis ihmisen tukena ja apuna eikä itsenäisesti päätöksiä tehden.

Vaikka tekoäly helpottaa monessa asiassa ihmisten elämää, siinä on myös omanlaisensa haasteet. Siinä missä yksittäinen lääkäri voi väsyneenä tehdä virheellisen diagnoosin, tekoäly tuottaa tasalaatuisia diagnooseja väsymättä ja jatkuvasti. Ongelmat tekoälylääkärin kanssa ovat erilaisia. Jos sille taustadataksi annettu materiaali on vinoutunutta, tekee se tämän vinoutuneen datan pohjalta myös päätökset. Jos esimerkiksi rekrytoinnissa ihmiset ovat käyttäneet syrjiviä perusteita päätöksissään, niin sama syrjintä jatkuu myös tekoälyn päätöksissä, jos taustadataa ei ole osattu siivota.

Tietoa, tekoälyä ja säädöksiä

Antti Rainio lähestyi tekoälyä tietoyhteiskunnan näkökulmasta. Tietoyhteiskunnan kehittyminen ja kaiken siirtyminen verkkoon on ollut hämmästyttävän nopeaa verrattuna muuhun kehityshistoriaan. 20 vuodessa puolet maailman ihmisistä on ryhtynyt käyttämään nettiä.

Tekoälyn hyödyntäminen ihmisiä koskevien päätösten teossa kiinnostaa päättäjiä puolueesta riippumatta, mutta säädökset tätä varten on saatava kuntoon.

- Suomessa on käynnissä tiedonhallintalain valmistelu. Linjat on annettu, nyt työryhmä tekee pykäliä ja perusteluja. Lakiluonnos on odotettavissa kesällä lausunnolle. Tässä julkisen hallinnon tietovarannot nähdään kokonaisuutena eli sama data olisi käytettävissä eri organisaatioissa, jolloin yksityishenkilöiltä tiedot kerättäisiin vain kertaalleen. Toinen iso julistus on tietopoliittinen selonteko, joka viedään eduskuntaan tämän vuoden aikana. Sinne on haluttu mukaan myös tekoäly. Kuvaa hyvin tätä aikaa, että valmisteluryhmän työtä ohjaa tieto- ja tekoälyministeriryhmä, kertoo Rainio valmisteilla olevista lakiuudistuksista.

Rainio muistutti, että nyt on hyvä hetki esittää kysymyksiä ja olla aktiivinen, koska tietopoliittinen selonteko on menossa ja siihen pystyy vielä vaikuttamaan. Nyt on mahdollista harkita, mitä voidaan linjata tänä vuonna ja mikä on jätettävä odottamaan sitä, että kypsymistä tapahtuu niin tekniikan kuin kulttuurinkin osalta.

Teksti: Tiina Riutta

Seminaarin avauspuheenvuoron piti Timo Honkela, jolla on taustaa tekoälyn tutkimuksesta jo kolmekymmentä vuotta.

 

 

Artikkelilaji: