Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry

TIVIA News /oppilaitosekstra: Suomen kilpailukyky syntyy opetuksen ja oppimisen kautta

Suomi on maailman edistynein uuden teknologian hyödyntäjä. Tässä numerossa (TIVIA News /oppilaitosekstra huhtikuu 2018) tarkastelemme tietotekniikan opetuksen kehittymistä ja mahdollisuuksia sekä oppimisen uusia trendejä. Trendikkäällä ja nopeasti kehittyvällä tietotekniikalla on useita nimiä riippuen kulloinkin vaikuttavasta kaupallisesta painotuksesta ja teknologisen kehityksen mystifioidusta markkinointipotentiaalista. Isossa kuvassa voimme ennen ohjelmistojen aikaa puhua teknisillä laitteilla mekaanisesti automatisoidusta tietojenkäsittelystä. Sähköisesti tallennettujen ohjelmistojen aikakausi mullisti kehityksen ja vapautti tietotekniikan kehityksen fyysisen maailman rajoitteista. Juuri tämä siirtyminen uuteen kielelliseen ja aineettomaan luovuuden aikakauteen on synnyttänyt uudentyyppisen teollisen murroksen, johon Suomen kaltainen yhtenäisen koulutusjärjestelmän, samankaltaisesti ajattelevan ja perinteisestä fyysisestä maailmasta ponnistavan kansakunnan on vaikea muuntua. Uuden aineettoman ja nopeasti kehittyvän aikakauden kilpailukyky rakentuu yhteiskunnan henkisen pääoman ja sen organisaatioiden aineettoman pääoman eli rakenteellisen ja suhdepääoman yhteisvaikutusten varaan. Ohjelmistot, ohjelmistopalvelut, ohjelmistotuotteet ja ohjelmistojärjestelmät ovat aineettomina tuottavuuden kehittäjinä ja globaalisti jaeltavina hyödykkeinä osaamiseen perustuvan yhteiskunnan tärkein kilpailukyvyn ja taloudellisen ylijäämän lähde.

Osaamisen kehittäminen on kokonaisvaltainen oppivan yhteiskunnan muutos, kun yhteiskunta siirtyy vanhasta teollisesta mallista uuteen. Opetuksen kehittämistä ja osaamisen tavoitteiden uudistamista tuleekin edistää kaikissa ikäluokissa. Näihin uudistuksiin myös yhteiskunnan tulee olla valmis. Ei riitä, että panostamme lastemme ja nuorten koulutuksen kehittämiseen tuomalla robotiikan koulun ala-asteelle ja ohjelmoinnin kurssit yläasteelle ja lukioihin. Näiden rinnalle tulee luoda koko työelämän aikuisväestöä koskevaa ohjelmistotalouden rakentamista, suunnittelua ja kehittämistä käsittelevät koulutuksen rakenteet ja tutkintojärjestelmät sekä normaaliin että monimuotoiseen opetukseen. Tällä hetkellä Suomessa ei ole tarjolla tekniikan alan elinikäisen aikuiskoulutuksen koulutusohjelmia esim. ohjelmistosuunnittelussa, tietohallinnon johtamisessa tai alustatalouden kehittämisessä. Suomella ei ole varaa tämänkaltaiseen hidasteluun ja saamattomuuteen. Nyt käynnistetyn perusopetuksen laaja-alaisen ohjelmoinnin eli koodauksen tuottamat taidot eivät välttämättä päädy kansallisen teollisuuden käyttöön vaan yhä nopeammin ulkoistuvan kehityksen tukemiseen.

Ensimmäinen aste aina esiopetuksesta toiselle asteelle onkin ottamassa todellista ohjelmisto-osaamisen kehittämisen loikkaa ilman vastaavaa kehitystä korkeakouluissa. Todellisessa koodauksen integroidussa ja linjakkaassa mallissa ohjelmoinnin opetus on käynnistetty 3. luokalla osana opetussuunnitelmaa aina 6. luokalle uutena eheänä teknisenä oppiainekokonaisuutena. Yläasteella tarjolla on 7. luokasta lähtien valinnaisten lisäksi erillinen robottiohjelmoinnin ja -automaation oppikokonaisuus 9. luokalle asti. Yläasteen päättyessä oppilas on opiskellut, harjoitellut ja kilpaillut robotiikkapohjaisten ohjelmointihaasteiden parissa lähes 500 tuntia. Yläasteen 9. luokalla oppilailla on myös mahdollisuus alkaa suorittaa paikallisen korkeakoulun ohjelmoinnin ja automaation verkkokursseja. Ensimmäistä kertaa Suomessa on käytännössä mahdollisuus suorittaa lukio ja korkeakoulututkinto samanaikaisesti, sillä kahdentoista suorituksen jälkeen opiskelijalle myönnetään täysi tutkinto-opiskelijan suoritusoikeus.

TIVIAn koodaus-, ohjelmointi- ja robotiikkaopetuksen erikoisnumero kannustaakin opettajia rohkeaan verkottumiseen ja uudentyyppisten osaajaverkostojen rakentamiseen Suomessa. Ohjelmisto-osaajista, ohjelmistojen ymmärtäjistä ja ohjelmistoalan tuntijoista on valtakunnallisesti erittäin kova kysyntä. On tärkeää huolehtia myös paikallisen korkeakoulun ohjelmistosuunnittelun ja ohjelmistokehityksen opetuksen edistämisestä, koska kaikista yrityksistä jopa 60 % hyödyntää ohjelmointia uusien liiketoimintojen kehittämisessä tai uusien ominaisuuksien kehittämisessä nykyiseen liiketoimintaan. Opettajat ovat tärkeässä roolissa kansallisen uuden modernin oppivan yhteiskunnan rakentamisessa.

Teksti Mika Helenius

 

Artikkelilaji: