Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry

TIVIA News: IT-ala tarvitsee uudenlaisia osaajia

IT-alan ja koko digitalisoituvan Suomen menestys edellyttää lisää ohjelmistokehittäjiä, joilla on uudenlaista osaamista ja asenne kohdallaan. Tätä mieltä on kolme tietotekniikan professoria.

Suurten IT-alan yritysten irtisanomiset ovat olleet tänäkin vuonna otsikoissa, mutta alan työtilanteessa on myös paljon merkkejä paremmasta. Helsinki, Oulu ja erityisesti Tampere ovat hyviä esimerkkejä kaupungista, jossa on tapahtunut viime vuosina perusteellisia muutoksia.

”Isot yhtiöt ovat irtisanoneet henkilöstöä joukoittain, mutta tilalle on syntynyt nopeasti kasvavia muutaman kymmenen tai sadan hengen tietointensiivisiä yrityksiä”, ohjelmistotekniikan professori Tommi Mikkonen Tampereen teknillisestä yliopistosta sanoo.

Oulussa tilanne on sama. Ohjelmistotuotannon professori Markku Oivo Oulun yliopistosta sanoo, että seutukunnalle on tullut paljon uutta kasvavaa yritystoimintaa osaamistarpeineen. Myös olemassa olevat perinteiset yritykset ovat alkaneet rekrytoivat lisää etenkin ohjelmistokehittäjiä digitaalisen muutoksen johtajiksi ja toteuttajiksi.

”Suomessa eletään edelleen Nokia-harhaa, jossa moni vetää yhtäläisyysmerkit yt:n ja IT:n välille. Nokian romahduksen jälkeen osaajista oli jonkin aikaa ylitarjontaa, mutta nyt olemme palanneet normaaliin työtilanteeseen”, professori Oivo arvioi.

Tähän viittaa myös Ohjelmistoyrittäjät ry:n tuorein barometri, jonka mukaan kaksi kolmesta ohjelmistoyrityksestä aikoo palkata lisää työntekijöitä.

Koodarilta vaaditaan bisnessilmää

Professori Tommi Mikkosen mukaan yliopistolle satelee tiedusteluja yrityksiltä, jotka haluaisivat rekrytoida hyviä, opintojensa loppuvaiheessa olevia opiskelijoita. Useimmat heistä ovat kuitenkin jo saaneet työpaikan.

”Ohjelmistotekniikan huiput ovat löytäneet aina työpaikan. Lisäksi yritykset rekrytoivat nyt työntekijöitä, jotka pystyvät ymmärtämään nopeasti asiakkaiden tarpeet ja tekemään työtä heidän kanssaan”, Mikkonen sanoo.

Hän huomauttaa, että harvalla tamperelaisella ohjelmistoalan yrityksellä on omaa valmista tuotetta, vaan palvelu suunnitellaan ja räätälöidään aina asiakkaan liiketoimintatarpeiden mukaan.

”Ohjelmistokehittäjällä on oltavat erittäin hyvät vuorovaikutustaidot, jotta hän osaa ymmärtää asiakkaan ongelmia. Tarvitaan myös kykyä omaksua jatkuvasti uutta, koska seuraava asiakas voi olla aivan toiselta toimialalta.”

Yliopistolta eväät jatkuvaan kehittymiseen

Jyväskylän yliopiston tietojärjestelmätieteen professori Mikko Siponen korostaa, että tietotekniikan opintojen on pystyttävä vastaamaan työelämän uusiin tarpeisiin. Hänen mielestään yliopiston on annettava eväät oman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.

”Yliopisto-opetuksen on muututtava. Enää ei kannata opetella ulkoa latinankielisiä termejä. Sen sijaan pitäisi miettiä, miten tuemme opiskelijoita dynaamiseen oppimiseen.

Tiedon hankkiminen ja sen kriittinen analysointi ovat jatkossa entistä tärkeämpiä”, professori Siponen sanoo.

Hänen yleisarvionsa mukaan suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen IT-alan koulutus on varsin korkealla tasolla. Professori Mikkonen on samaa mieltä.

”Suurin huolenaiheeni on, että ainakin ohjelmisto-alalla aloituspaikat ovat liian pienet.”

Perusosaamista tarvitaan edelleen

Professori Markku Oivon mielestä IT-alalla menestyminen edellyttää työntekijältä ja yrittäjältä edelleenkin vankkaa perusosaamista omalta erikoisalaltaan. Tämän lisäksi tarvitaan ammattimaista otetta.

”Opiskelijalle voi tulla helposti sellainen harhakuva, että ollaan täysiverisiä ammattilaisia, kun on koodailtu koulussa ja tehty sitä omin päin vähän kotonakin. Se ei kuitenkaan riitä nykyisessä työelämässä tai tekemään uusia menestystarinoita”, Oivo sanoo.

Professori Mikkonen korostaisi opetuksessa työtapaa, jota hän kutsuu innovatiiviseksi ohjelmoinniksi.

”Tietokoneohjelma on vähän kuin taideteos. Tekijällä on idea ja hän ilmaisee sen tekemällä ohjelman. Tämä on sen jälkeen paketoiva tuotteeksi, jotta sitä voidaan myydä helpommin.”

Kaikki kolme professoria korostavat, että innovatiivisuuden lisäksi suomalainen IT-ala tarvitsee lisää ymmärrystä liiketoiminnasta.

Professori Siposen mielestä IT-alan on osattava katsoa asioita entistä enemmän asiakkaiden näkökulmasta. Suomalaiset yritykset tarvitsevat myös nykyistä enemmän osaamista kansainvälisille markkinoille.

”Ilman tällaista ymmärrystä bisnestä tukevia ja globaaleille markkinoille skaalattavia  ratkaisuja ei synny”, professori Siponen sanoo.

Iskun paikka suomalaiselle IT-alalle

Professori Oivon mielestä suomalaisella IT-alalla on nyt uuden iskun paikka. Talouden ja koko yhteiskunnan painopiste siirtyy ohjelmistoihin perustuviin palveluihin, ansaintamalleihin, ja digitalisaatioon. Kaikki nämä suuret muutokset perustuvat ohjelmistoihin.

”Esimerkiksi kehitteillä olevassa 5G-verkossa pohjalla on tietoliikennetekniikka, mutta valtaosa uusista asioista on ohjelmistopohjaisia ratkaisuja. Myös esineiden internetiä ja uuden sukupolven autoja rakennetaan ohjelmistojen pohjalle”, Oivo havainnollistaa.

Professori Oivon mukaan ohjelmistopohjaisten palvelujen hyvä puoli on, että ne ovat helposti monistettavissa kansainvälisille markkinoille. Menestyneet suomalaiset pelifirmat ovat tästä hyvä esimerkki.

”Pienelläkin tekijämäärällä bisnes voidaan kasvattaa nopeasti todella suureksi. Tämä avaa myös Suomen kaltaiselle huippuosaamista tuottavalle pienelle maalle mahdollisuuksia.”

Nyt tarvitaan asennemuutosta

Professori Oivon mielestä nyt tarvitaan asennemuutosta.

”Olemme edelleenkin perinteinen kapulantekomaa. Meillä on totuttu tekemään käsin kosketeltavia asioita, ei niinkään aineettomia softapohjaisia tuotteita, kuten vaikkapa Ruotsissa”, Oivo vertailee.

Professori Mikkosen mielestä myös tietotekniikkaa opettavissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tarvitaan ajattelutavan muutosta. Opiskelijalle tulisi tulla alusta lähtien selväksi, ettei ohjelmistoja kannata tehdä pelkästään muille suomalaisille.

”Ajattelun tulisi aina lähteä siitä, voinko viedä asiaa pidemmälle kuin vain paikallisille markkinoille”, Mikkonen sanoo.

Hän pitää tärkeänä, että opetuksessa korostuu myös tietotekniikan roolin perusteellinen muutos yrityksissä ja koko yhteiskunnassa.

”Tähän saakka tietotekniikka on auttanut tekemään asioita hieman tehokkaammin. Nyt tietotekniikan avulla luodaan kokonaan uudenlaisia toimintamalleja ja asioita, joiden toteuttaminen ei ollut ennen mahdollista. Tämän eron ymmärtäminen ja välittäminen opiskelijoille on keskeinen haaste yliopistoille.”

SUOMEN OTETTAVA NYT ISO HARPPAUS

TIVIAn Tietohallintojen johtaminen Suomessa -tutkimuksessa 87 prosenttia yrityksistä näki ohjelmointiosaamisen keskeiseksi keinoksi toteuttaa digitaaliset palvelut. 

TIVIAn toiminnanjohtaja Mika Helenius huomauttaa, että tietotekniikka on yhä laaja-alaisempi käsite.

”Suomalainen yhteiskunta on jäänyt kiinni ATK:hon eli automaattisen tietojenkäsittelyyn. Suomessa olisikin aika ottaa harppaus oikeiden asioiden tekemiseen ohjelmoitavan yhteiskunnan johtamisen ja kehittämisen näkökulmasta.”

Heleniuksen mielestä harppaus tarkoittaa täysin uudenlaista ohjelmistosuunnittelua ja liiketoimintaa yhdistäviä koulutuksen rakenteita ja näkökulmia, jotta ymmärrysvaje kurotaan umpeen.

”Globaali digitaalinen talous tulee olemaan kahdeksan miljardin kuluttajan, yli 200 miljoonan yrityksen ja lähes 200 valtion globaali markkina, jossa on valtava kysyntä ohjelmistoihin perustuviin tuotteisiin, ratkaisuihin, ja palveluihin.”

EUROOPPALAINEN SELVITYS: IT-OSAAMISESSA PALJON PARANNETTAVA

Eurooppalaisista IT-alan työntekijöistä vain 23 prosentilla on tarvittavat valmiudet työhönsä.  Suomessa tilanne on vielä hieman huonompi, sillä vain 22 prosenttia työntekijöistä kokee osaamisensa riittävän nykyiseen työtehtävään.

Tiedot ilmenevät selvityksestä, jonka CEPIS eli Council on European Professional Informatics Societies -järjestö toteutti vuonna 2014. TIVIA on CEPISin jäsen.

”On syytä muistaa, että tutkimus perustui pääosin itsearvioinnille, joten suomalaisten IT-ammattilaisten luontainen vaatimattomuus saattoi vaikuttaa tuloksiin. Silti on päivänselvää, että työvoiman osaamista pitää jatkuvasti kehittää vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin”, TIVIAn entinen toiminnanjohtaja Robert Serén sanoo.

Suomalaiset digitaalisen median ammattilaiset ovat kuitenkin Euroopan priimaa. Heillä oli kaikilla osa-alueilla eurooppalaista keskiarvoa parempi osaamistaso. Sen sijaan suomalaiset IT-konsultit ja tietohallintojohtajat eivät selvityksessä loista.

Raportin mukaan alan työvoiman ikärakenne painottuu Suomessa hieman liikaa vanhempiin työntekijöihin. Toimialan tulisi houkutella nuoria nykyistä ahkerammin.

Selvityksessä käytettiin e-Competence Benchmark -kyselyä, joka on ensimmäinen yhteismitallinen väline IT-ammattilaisten osaamistason vertailemiseen eri Euroopan maiden välillä.

 

 

"Suurin huolenaiheeni on, että ainakin ohjelmistoalalla aloituspaikat ovat liian pienet" - Tommi Mikkonen, Tampereen teknillisen yliopiston ohjelmistotekniikan professori

Kuva ja teksti Matti Remes

 

Artikkelilaji: