Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry

TIVIA News: Halvatun GDPR meni pieleen!

Kun vuonna 2011 Maximilian ”Max” Schrems nosti kanteen Facebookia vastaan henkilökohtaisten tietojen tallentamisesta, alkoi ennen kuulumaton yksityisyyden lakien ja tietopolitiikan uudelleen kirjoittaminen. Yhdysvalloissa opiskellut Schrems katsoi, ettei saanut EU-kansalaisena toisessa EU-maassa itselleen kuuluvaa oikeutta. Hän haastoi Irlannin tietosuojaviranomaiset EU-oikeuteen. Samalla suuri osa Euroopan orastavasta ohjelmistoteollisuudesta hurrasi ja toivoi uuden mahdollisuuden alkavan. Guardian-lehti uutisoi 2012, että kyseessä voisi olla jopa lähes 50 miljardin euron liiketoiminnan uudelleenjako. Mitä tapahtui? Syntyikö Eurooppaan uutta ohjelmisto- ja alustalousteollisuutta? Edistikö tietosuojalainsäädännön kirjoittaminen eurooppalaista osaamista ja innovaatiota? Paraniko eurooppalaisten yritysten kilpailukyky ja liiketoiminnan kehittämisen edellytykset? Ei.

Yhä useammassa omaa alustatalouden liiketoimintaa kehittävässä yhtiössä on tuskailtu halvaannuttavan ja häjyn GDPR-lainsäädännön edessä. Vuosien ja vuosien kehittämispanokset, jotka olisi Euroopassa pitänyt saada oman osaamisen ja oman liiketoiminnan kehittämiseen ovat valuneet hallintoon ja kontrollin rakentamiseen. GDPR onkin ollut suurta lakimiesten juhlaa liiketoimintaedellytysten ja -kehityksen kustannuksella. Miksi näin pääsi tapahtumaan? Miksi eurooppalaiset haluavat estää kaupan, markkinoinnin ja myynnin toisilleen Euroopassa? Miksi luovutamme digitaalisen kehityksen, alustatalouden vallan ja ohjelmistotalouden infrastruktuurin kehityksen ulkopuolelle?

Euroopassa ja Suomessa ollaan edelleen ns. ”software crisis” / ”software gap” -tilassa tasan viisikymmentä vuotta 1968 Saksan Garmischissa pidetyn ensimmäisen eurooppalaisen NATO Software Engineering Conferencen jälkeen. Tuoreen EU-selvityksen mukaan EU-maissa on kasvava yli 500 000 ohjelmistosuunnittelua ymmärtävän johtajan ja asiantuntijan vaje – vaikka EU on panostanut miljardeja ICT-alan yliopistokoulutukseen ja -tieteeseen. 

GDPR on hyvä esimerkki osaamisvajeen ja yksipuolisen valmistelun seurauksista koko EU-talousalueelle. GDPR luo tilanteen, joissa voimme helposti tehdä ja jatkaa B2B-liiketoimintaa, mutta henkilökohtainen B2C-myynti tulee moninkertaisesti hankaloitumaan. Onko kilpailuneutraalia, että sallimme henkilökohtaisen myynnin tapahtuvan luokattomien ehtojen puitteissa, ekosysteemeissä, alustoissa ja laitteissa, joiden liiketoiminta tapahtuu kokonaan mantereemme ulkopuolelta? Saimme ehkä pelastettua osan yksityisyydestä – tosin oman talouden, liiketoiminnan ja kulttuurin kustannuksella.

Teksti: Mika Helenius

 

 

Artikkelilaji: