Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry

TIVIA News: Esineiden internet on muutakin kuin tekniikkaa

Suomella on hyvä mahdollisuus nousta kärkimaaksi esineiden internetissä. Se edellyttää kuitenkin uusien liiketoimintamallien ja asiakkaiden tarpeiden aitoa ymmärrystä.

Hitsauslaitteita valmistava Kemppi tunnetaan Suomessa edelläkävijänä esineiden internetin hyödyntämisessä.

Lahtelaisyrityksen innovaatio- ja kehitysjohtaja Mikko Veikkolainen sanoo, että asiaa alettiin pohtia jo ennen kuin termit IoT (Internet of Things) tai teollinen internet vakiintuivat  yleiseen käyttöön.

”Kymmenen vuotta sitten puhuttiin IoT:n sijaan teollisuuden palveluliiketoiminnan kehittämisestä ja digitaalisista lisäarvopalveluista asiakkaille”, Veikkolainen sanoo.

Kemppi on kehittänyt antureihin, langattomiin yhteyksiin ja tietokoneohjelmistoihin perustuvan kokonaisratkaisun, joka kerää hitsaustyöstä digitaalisesti kaiken hyötytiedon pilvipalveluun. Järjestelmän ansiosta hitsausprosessia voidaan hallita ja analysoida entistä paremmin.

”Järjestelmä tunnistaa hitsaajan sekä hänen pätevyytensä. Työn aikana kerätään automaattisesti tietoa esimerkiksi jännitteestä, virrasta ja hitsauslangan syötön nopeudesta. Näin työn jälkeä voidaan seurata, analysoida ja raportoida.”

Kaikki lähtee asiakkaan tarpeista

Esineiden internetiä hyödynnetään teollisuuden käyttämissä Kempin hitsausjärjestelmissä, esimerkiksi laivanrakennuksessa.

Veikkolaisen mukaan järjestelmän kehitystyö lähti liikkeelle asiakkaiden tarpeiden kartoituksesta. Keskusteluissa nousi esille yhteneväisiä ongelmia, joihin lähdettiin hakemaan ratkaisua.

”Asiakkaille IoT:n tuominen hitsausratkaisuihin tuo huomattavaa lisäarvoa. Se tehostaa hitsaajien toimintaa ja varmistaa hitsaustyön laadun aiempaa paremmin. Näillä asioilla on asiakasyrityksille iso taloudellinen merkitys.”

Suomessa paljon potentiaalia

Mikko Veikkolaisen mielestä Suomen edellytykset nousta IoT:n kärkimaaksi ovat hyvät. Ainakin meillä on paljon potentiaalia osaamisessa.

”Nokian synnyttämä klusteri on iso tekijä. Sen pohjalta on syntynyt paljon pieniä yrityksiä, joilla on kovaa osaamista.”

Yhteistyö startup-yritysten kanssa on yksi tapa kehittää uusia esineiden internetiin perustuvia ratkaisuja. Myös Kemppi tekee työtä useiden yritysten kanssa, jotka tuovat lisäarvoa esimerkiksi tuotekehitykseen.

”Aiemmin tällaista vuorovaikutusta ei ollut. Startupit tuovat aivan toisenlaista dynamiikkaa ja osaamista isommille yrityksille.”

Myös yhteistyö tutkimusmaailman kanssa on ollut Veikkolaisen mielestä hyödyllistä. Suomen heikkouksiksi hän laskee innovaatioiden tuotteistuksen ja kaupallistamisen.

”Ne jäävät usein puolitiehen.”

Hypeen mukaan heppoisin eväin

Veikkolainen on havainnut, että IoT-hypen keskellä on alkanut kuulua myös epäileviä kommentteja, maksavatko esineiden internetiin tehdyt panostukset itsensä koskaan takaisin.

”Moni lähtee muoti-ilmiöön mukaan liian heppoisin eväin. Konsultit kertovat houkuttelevia tarinoita, joihin on helppo yhtyä ja lähteä mukaan.”

Veikkolaisen mielestä epäonnistumisen riski on suuri, jos IoT-tuote tai -palvelu ei lähde asiakkaan tarpeista. Tekniikasta ei saa innostua vain tekniikan takia, hän painottaa.

”Asiakkaan toimintatavoista ja prosesseista on tunnistettava asioita, joita voidaan automatisoimalla ja IoT:n avulla tehostaa. Asiakkaan tarpeiden ymmärrys on pidettävä aina mielessä. Tekniset suorituskykyarvot harvoin myyvät. Tarjolla pitää olla aito ratkaisu asiakkaan ongelmaan.”

Investointilama hidastaa kehitystä

Aalto-yliopistossa Teollisuuden digitaalinen murros -konsortiota johtava professori Martti Mäntylä sanoo, että suurin haaste IoT:ssa ei liity teknologiaan vaan liiketoimintamalleihin.

”Yrityksiltä tarvitaan kykyä löytää hyviä sovelluskohteita ja viedä ne sille tasolle, että voidaan tehdä investointeja”, Mäntylä sanoo.

Hänen mukaansa IoT:sta on hypetetty jo niin paljon, että tietoisuus aihepiiristä alkaa olla jo Suomessa hyvällä tasolla.

”Olemme edellä jopa monia verrokkimaita.”

Mäntylän mielestä hypetyksen vieminen käytännön sovelluksiin on edennyt kuitenkin odotettua verkkaisemmin.

”Investointilama näkyy myös tässä. Yritykset eivät ole lähteneet suuressa mittakaavassa laittamaan rahaa uusiin sovelluksiin.”

Poikkeuksia ovat Konecranesin, Koneen ja Wärtsilän kaltaiset konepajayhtiöt, joiden liikevaihdosta huolto ja kunnossapito tuovat jo leijonanosan. Laitteista kerättävän tiedon avulla huollon ohjausta voidaan parantaa. Kunnossapidostakin tulee ennakoivaa.

Johdon asenne ratkaisee

Mäntylän mielestä esineiden internetin käyttö on luontevaa, kun tehdään tuotantohyödykkeitä ja haetaan operatiivisia hyötyjä nykyiseen toimintaan.

”Helpointa on lähteä liikkeelle oman yrityksen liiketoiminnan kehittämisestä”, Mäntylä sanoo.

Mäntylä kannustaa kaikkia yrityksiä kartoittamaan hyötyjä, joita IoT:hen perustuvat ratkaisut voivat tuoda liiketoimintaan.

”Kehitystä jarruttavat usein osaamiskapeikot. Yrityksen omalla henkilöstöllä ei ole valmiuksia kehittää uusia asioita. Toisaalta palveluntuottajien kyky palvella teollisuutta on vielä puutteellinen.”

Mäntylä sanoo törmäävänsä myös sellaisiin yrityksiin, joiden ylimmän johdon mielestä IoT ei koske omaa liiketoimintaa tai koko toimialaa. Tällainen asenne voi olla kohtalokas.

”Omaa tekemistä on tarkasteltava koko ajan kriittisesti. Jos ei itse hyödynnä IoT:n mahdollisuuksia, joku muu tekee ja vie markkinat.”

IoT:n kolme etenemistapaa

Professori Martti Mäntylä hahmottaa kolme tasoa, joilla esineiden internet etenee nyt vauhdilla kaikilla toimialoilla:

1.Suorat operatiiviset hyödyt omassa toiminnassa. Kyse on usein tutuista, jo olemassa olevista sovelluksista – esimerkiksi ennakoivasta kunnossapidosta sekä etämonitoroinnista ja -operoinnista. Tavoitteena on suhteellisen pienillä investoinneilla parantaa oman yrityksen tuotantoprosesseja, mikä parantaa kilpailukykyä ja vähentää kustannuksia.

2.Liiketoiminnan laajentaminen uusiin palveluihin. Yritys lähtee hakemaan kasvua uudenlaisista palveluista. Hyvä esimerkki on Kemppi, joka on kehittänyt hitsauslaitteiden rinnalle asiakkaiden liiketoimintaa edistäviä palveluja.

3.Disruptiivinen liiketoiminta. Kokonaan uudentyyppinen teknologia ja palvelu, joka kääntää päälaelleen toimialan perinteiset liiketoimintamallit ja ansaintalogiikan. Tunnetuimpia esimerkkejä tästä ovat majoitusalaa mullistava Airbnb ja taksialaa kuohuttava Uber. Disruptiivinen esimerkki on myös suomalainen Enovo, joka tekee langattomia antureita roska-astioihin. Yrityksen järjestelmä osaa ennustaa roska-astioiden täyttöasteen ja luoda päivän tilanteen mukaiset reitit roska-autoille.

Muoti-ilmiöllä on monta nimeä

-Esineiden internet (Internet of Things, IoT) on laaja yleiskäsite, joka tarkoittaa internetin laajentumista laitteisiin ja koneisiin. Niitä ohjataan, valvotaan, mitataan ja kerätään tietoa internetin kautta. IoT:ta käytetään usein kuluttajamarkkinoille suunnattujen ratkaisujen yhteydessä.

-Teollinen internet on IoT:sta käytetty rinnakkaistermi. Sitä käytetään etenkin yrityskäyttöön suunnattujen esineiden internetin ratkaisuissa.

-Kaiken internet (Internet of Everything, IoE). Ciscon lanseeraama vieläkin laajempi yleiskäsite IoT:n rinnalle.

Teksti: Matti Remes

 

 

Artikkelilaji: