Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry

TIVIA Connect: Toimiston ekologisista koodaajista uutta talouskasvua

Vain niukka joukko suomalaisia yrityksiä saavuttaa ohjelmistojen avulla globaalin mittakaavan tuottavuusloikan – suurimman osan vain tyytyessä hyödyntämisen marginaalisiin tehostamistuloksiin.

Teknologia-, tieto- ja viestintäalan johdon käytäväkeskusteluissa kuulee yhä useammin pelon sekaisia varoittavia kommentteja ja lausahduksia yhä kiihtyvästä ohjelmisto-osaamisen ulkoistumisesta. Teknologia-, tieto- ja viestintäalan vaikuttajat ovat yhä huolestuneempia maamme yritysten päättäjien ja yleisjohdon sekä julkisen sektorin vaikuttajien heikosta ohjelmistotalouden ymmärryksestä. Yhä useammassa strategisessa keskustelussa ja politiikkaohjelman valmistelussa sivutetaan uuteen tilanteeseen pääsemisen tiekartta ja osaaminen. Onko todella niin, että maailman parhaassa koulujärjestelmän ja osaamisen maassa päättäjät ja ylin johto eivät pysty oppimaan uutta? Missä on kaikkia ikäryhmiä, organisaatiotasoja ja yhteiskunnan toimijoita koskeva uuden oppimisen taito? Miksi johtomme ei ymmärrä suunnittelutyön (engineering) arvoa talouskasvun luonnissa.

Perinteinen maatalous-, hallinto- ja teollisuusyhteiskunta rakentui ja kehittyi ihmisen tuottaman työpanoksen lineaarisella mallilla. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ihmisen rooli suorittavassa maatalous-, hallinto- ja teollisuustyössä on romahtanut kolmanneksen. Tämän kehityksen taustalla on toimiston hiljaiset ”nörtit” ja ”insinöörit”, jotka ovat luoneet aineettomasta yleiskäyttöisestä teknologiasta koko maailman talousjärjestelmää vavisuttavan uuden ohjelmistotalouden aikakauden. Yhteiskunnan aineettomassa pääomassa ihmisten korkean uuden luomis- ja suunnitteluosaamisen merkityksen kasvun tuloksena ihmisen osuus ja vaikutus arvonluontiin on jo nyt yli 50 % ja sen odotetaan kasvavan 70 % tasolle vuoteen 2050 mennessä. 

Uusi talouskasvu syntyy yhteiskunnan eri toimijoiden kyvystä luoda uutta teollisuutta ja kehittää kansallista uusteollistumiskyvykkyyttä. Valmiiden ratkaisujen ostamisen sijaan julkisissa hankinnoissa tulisikin yhä enemmän panostaa uuden rakentamiseen ja uusteollistamiseen. Uudet alustatalousjärjestelmät ovat merkittäviä suuria järjestelmiä, joiden hankintaan tulisi soveltaa teknologia-, tieto- ja viestintätekniikan korkeinta osaamista. Suomessa ei ole olemassa ns. keskeisten suurten tietojärjestelmien hankintaan käsikirjaa, ohjeistusta tai koulutusta. Tässä kehityksessä toimiston ekologisista koodaajista onkin tulossa kestävän uuden talouskasvun avaintekijät. Osataanko teidän organisaatiossa arvostaa ohjelmistosuunnittelua strategisena uudistumisen kyvykkyytenä? Olisiko aika nostaa ekologinen oma ohjelmistosuunnittelu ja koodaus osaksi uuden liiketoiminnan rakentamista?

Ohjelmistotalouden evangelista,

Mika Helenius

 

Artikkelilaji: