Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry

TIVIA-blogi: Yhteiskunnan tuottavuuspanokset hukassa

Suomalaiset yritykset ovat yli 65 % jäljessä panostuksissa täysin uusien toimialojen, markkinoiden, palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä. Tilanne näyttää vieläkin huolestuttavammalta, kun tarkasteltavana on yritysten panostukset täysin uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämiseksi nykyisten rinnalle laajentamaan tarjontaa. Suomalainen elinkeinoelämä on 75 % jäljessä muuta maailmaa Tekesin ja Teknologiateollisuuden aineistojen pohjalta.

Olemme tämän kehityksen rinnalla samanaikaisesti leikanneet 40 %:a elinkeinoelämän uudistumisen ja kehittämisen julkisista panoksista. Tilanne on erittäin huolestuttava uusteollistamisen ja pk-yritysten näkökulmasta, sillä tuoreen tutkimuksen mukaan elinkeinoelämän rooli ja yrittäjien innovaatiokyvykkyys on yhteiskunnan kilpailukyvyn ja teollisen uudistumisen ydin. Laajan pohjoismaisen tutkimuksen mukaan elinkeinoelämä vastaa lähes puolesta kaikesta innovaatiotoiminnasta ja tämän lisäksi yksittäiset yrittäjät noin kolmanneksesta. Yliopistojen rooli on lähes marginaalinen isossa kuvassa.

Mikäli yritysten ja keksijäyrittäjien rooli vaarantuu, seuraa siitä koko kansantalouden tuottavuuden ja teollisen pohjan laajentumisen heikentyminen. Erityisesti taantuva ja velkaantuva kansantalous on todella kovan haasteen edessä. Suomalaisen yhteiskunnan tulee ottaa innovaatio- ja sivistysjärjestelmä tarkempaan ohjaukseen lähitulevaisuuden talouden lisäarvon ja tuottavuuskehityksen takaamiseksi. Nobelisti Bengt Holmström nostaa esille Ylen haastattelussa 17.10.2017 säätämisen sijaan teollisen pohjan laajentamisen ja tuottavuuden luomisen yritysten t & k -investoinneilla. Aiheesta on tosin kirjoitettu useassa yhteydessä jo vuosia aikaisemmin.

Tilanne, jossa maalla on vain yleissivistävä tiedeagenda ilman uusteollistamiseen ja tuottavuuteen tähtäävää kehittyvän talouden lisäarvoon tähtäävää talouden reaalipolitiikkaa, ei ole kestävä. Velasta on tulossa Suomen uusi poliittinen isäntä. Maallamme ei ole nykytilanteessa varaa vuosikymmenen takaiseen, vain yleissivistävään perustutkimukseen keskittymiseen.

Maamme on menettämässä taloudellisen lisäarvon kehittämisen, sekä osaamisen, että t & k -panostuksiin perustuvan tuottavuuden synnyttämisen ymmärryksen. Maamme teknillisten yliopistojen koulutusohjelmista puuttuvat ne opetuksen muodot, jotka synnyttäisivät 2/3 menestyvistä kasvuyrityksistä kuten esim. MIT:n ja Stanfordin kaltaisista teknologiayliopistoissa tapahtuu. Yritysten synnyttäminen näissä on osa kaikkien opiskelijoiden koulutusohjelmia – ei tutkinto- ja opetusohjelmien ulkopuolinen rakenne.

Uuden teollisen pohjan synnyttämisen ja t & k -kyvykkyyden profession surkastuminen koulutusjärjestelmästämme on laskenut innovaatiojärjestelmämme kokonaistehokkuuden yhteen kymmenesosaan kilpailijamaista. Tilannetta ei korjaa edes maailmanluokan yrittäjien yksittäiset miljardikokoluokan onnistumiset. Onnistumiset, jotka koko innovaatiojärjestelmän tilastollisessa big data -tarkastelussa hukkuvat teollisen pohjan kapeuteen, surkeaan tuottavuuteen ja olemattomaan laatuun.

Voidaankin vakavasti pohtia, miksi maailman suurimmilla BKT-tason panoksilla ei innovaatioarvoketjutarkastelussa saada juuri mitään myytävää aikaiseksi? Lineaarinen exogeeninen elinkeinoelämän ulkopuolelta tuleva teknologiasiirtoon perustuva "tiede -> tieto -> tuote" -näkökulma ei toimi ja sen vahvistavat lukuisat uuden aineettoman talouden arvon kehitystä tutkivat lähteet. Suomalainen perinteiseen B2B-liiketoimintaan nojaava ajattelu on tippumassa globaalin ja naapurimaiden talouden kehityksestä. Uuden modernin talouskasvun koko teoriapohja ja mallit nojaavat vahvasti endogeeniseen eli laajan yrityspohjan sisäiseen kykyyn tehdä kaupallisesti menestyvää t & k -toimintaa merkittävän ja laaja-alaisen oman panostuksen kautta. Ne maat, joissa on saatavilla teolliseen t & k -toiminnan kyvykkyys, eli laajasti käytännön insinööriosaamista ja uuden kehittämistä, pärjäävät myös kansantalouden, yhteiskunnan ja kansalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta tarkastellen.

 

Veli-Matti Heiskanen

Mika Helenius
toiminnanjohtaja
TIVIA

 

 

Lisää uusi kommentti