Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry

TIVIA-blogi: Tekoäly – aapinen päättäjille ja vaikuttajille

Tekoälystä on usein kysytty kysymyksiä - alla muutamia vastauksia laajempaan tutkimustietoon perustuen ja kriittisesti uusteollistamisen näkökulmasta tarkasteltuna. Tekoälykeskustelua ohjaa muutaman globaalin toimijan älylaitteiden ja alustapalveluiden kautta keräämät valtavat tietomäärät. Erityisesti tietojen analysoinnin ympärille luodut kaupalliset palvelut ja liiketoimintamallit, joilla investointia nyt rahoitetaan kaupallistamisen muodossa. Mistä on syvällisemmin kysymys informaatioteollisuuden kehityksen näkökulmasta?

Mitä tekoäly on?

Tekoäly on yksi ohjelmistojärjestelmien pieni ohjelmistoteknologinen matematiikkaa ja logiikkaa painottava osa-alue. Tekoälyn osuus tyypillisestä alustatalous- tai tietojärjestelmäkokonaisuudesta on vain 1–3 % kaikesta teknologisesta kokonaisuudesta, kuten suunnittelutyöstä, ohjelmoinnista, integroinneista, käyttöliittymäkehityksestä ja palvelumuotoilusta. Tekoälyn avulla korkean teknologian palvelualustat, tietojärjestelmät, tekniset laiteympäristöt ja verkkopalvelut pystyvät tekemään tilanteeseen liittyviä toimia, tehtäviä ja päätöksiä säännöstöjen tai aineiston pohjalta. Tekoäly ei ole uusi ilmiö, vaan ohjelmistojärjestelmät ovat vuosikymmeniä tehneet ohjelmoituja toimia, tehtäviä ja päätöksiä. Tekoälyn sijaan tulisikin puhua ohjelmistojärjestelmien tuottamasta työn tuottavuudesta, kun muissa korkean osaamisen maissa on tehty jo vuosikymmeniä.          

Miksi tekoälystä puhutaan juuri nyt?

Tekoäly on markkinointi- ja -viestintätrendien huipussa, koska maailman johtavimmat teknologiavalmistajat ja ohjelmistoyhtiöt kaupallistavat tekoälyn toisen vaiheen eli koneoppimisen ja automaattisen aineistoon pohjautuvan ennakoivan päätöksenteon ratkaisuja. Älylaitteista kerätyt tiedot ovat mahdollistaneet valtavien henkilökohtaisten aineistojen keräämisen, yhdistelyn ja ristiin taulukoinnin sekä kaupallisiin että tiedustelutarkoituksiin. Maailman johtavat sosiaaliseksimediaksi kutsutut alustatalouden yritykset ovat keränneet aineiston, jonka pohjalta voidaan tutkia, analysoida ja päätellä ihmisten käyttäytymistä ja toimintaa syvällisemmin kuin koskaan aikaisemmin.

Miksi tekoäly on levinnyt nopeasti?

Itse tekoäly ei ole levinnyt yhtään nopeammin kuin sen mahdollistava ohjelmistotalouden ns. ohjelmistoihin perustuva informaatioteollisuuden vallankumous. Tämän teollisen vallankumouksen voimakkaan kehityksen on mahdollistanut 1) ohjelmisto-osaamisen ja ymmärryksen kehittyminen neljän viimeisen vuosikymmenen aikana johtavassa teknologiamaassa, 2) tietokoneiden laskentakapasiteetin logaritminen kehittyminen ns. moniydinlaskentatehon mahdollistuttua 2000-luvun taitteessa, 3) tehokkaan ja turvallisen palvelimien palvelu- ja ohjelmistoarkkitehtuurin erittäin nopean kehittyminen Linux-käyttöjärjestelmän pohjalta maailmassa, ja 4) ohjelmistojen roolin räjähdys taloudellisten tapahtumien hallitsijana globaalissa mittakaavassa Internetin leviämisen myötä. Tekoälyn leviämisen on mahdollistanut ohjelmistoihin perustuva informaatioteollisuuden nopea kehitys sekä Yhdysvalloissa että Kiinassa.   

Miten tekoäly edistää kilpailukykyä?  

Tekoäly edistää kilpailukykyä (uusteollistamista ja vientiä) vain, jos se lisää taloudellisten tapahtumien hallintaa, luo taloudellista lisäarvoa osana alustatalouden ratkaisua tai lisää tuotteen asiakasarvoa. Tekoälyn suurin kilpailukykyä lisäävä arvo saavutetaan, kun se on kehitetty itse ja sitä käytetään osana itse omistettua ohjelmistoihin perustuvaa alustatalouden tietojärjestelmää.

Miksi tarvitaan tekoälyohjelma?

Suomi ei tarvitse erillistä tekoälyohjelmaa, vaan laajemman kunnianhimoisen ohjelmisto- ja alustatalouden kehitysohjelman, kuten VM:n ja PM:n asiantuntijat määrittelivät jo vuonna 2009 yhdessä alan tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Tekoäly on vain yksi kapea osa-alue ohjelmistoteknistä liiketoimintakokonaisuutta oman vientikilpailukyvyn kehittäjänä ja viennin mahdollistajana.

Suomalaisessa poliittisessa ”digitalisaatio” -keskustelussa on nostettu esille näkökulma ”maailman paras maa tekoälyn ketterässä soveltamisessa”. Tämä keskustelu on vaarallinen, koska se ei pidä sisällään uuden kehittämisen näkökulmaa, kansallisen uusteollistamisen tai osaamisen kehittämisen politiikkaa. Mikäli päädymme soveltamaan, niin olemme vain tuomassa valmiita Euroopan ulkopuolella kehitettyjä tekoälyratkaisuja, ilman omaa strategista ja pitkävaikutteista kilpailukyvyn kehittymistä. Soveltaminen ei edistä uusteollistamista vaan pikemminkin lisää tuontia, syö jatkuvasti surkastuvia resursseja ja kiihdyttää taloutemme ulkoistumista.

Mitä tekoälyn ohjausryhmältä odotetaan?

Kansallinen tekoälyn ohjausryhmä voidaan nyt lakkauttaa ja tilalle luoda huomattavasti kunnianhimoisempi kansallinen ohjelmistotalouden lippulaivainstituutti FITRE edistämään huippuosaamiseen perustuvaa johtamista ja päätöksentekoa. Uuden ohjelmistotalouden lippulaivainstituutti FITREn toteutettaminen kehitettiin jo vuonna 2009 Valtiovaranministeriön, Puolustusministeriön ja tietotekniikan tutkimusjohdon kanssa. Suunnitelma kehittynyt ja pohjautunut jatkuvasti kansainvälisiä parhaita käytäntöjä ja toimintamalleja peilaten. Strategisessa kansallisen IT-omaisuuden johtamisessa olemme ulkomaisten arvioiden mukaan yli 40 vuotta jäljessä. Uuden ohjelmistotalouden lippulaivainstituutti FITREn avulla nostetaan koko julkisen sektorin osaamista ja kehitysohjelmien tavoitetasoa strategisemmalle tasolle. Nykyiset kehitys- ja ohjausryhmät ovat palvelleet hyvin uuden ymmärryksen kehittämisessä siirryttäessä kansallisesti seuraavaan vaiheeseen ja koko julkista sektoria koskevaan uudistukseen.

Onko tekoälyn kehittäminen vain yhden ministeriön vastuulla?

Tekoäly ei ole vain yhden ministeriön vastuulla, koska tekoälyssä on kyse paljon laajemmasta ohjelmistotalouden paradigmasta informaatioteknologian teollisessa aallossa. Suomessa on erittäin laajat tekoälyn koulutus- ja tutkimusresurssit jo tällä hetkellä. Tietotekniikan tutkimuspanoksista ja resursseista erittäin merkittävä osa on sijoittunut jo nyt matemaattisiin tieteisiin ja tekoälyyn. Uuden laajemman uusteollistamisen näkökulman kehittäminen koko yhteiskunnan kannalta vaatii laaja-alaista eri ministeriöiden osallistumista muutoksen mahdollistamiseen. Ohjelmistotalouden kehittämisohjelman koordinointi tulee tapahtua Valtioneuvoston kanslian kautta ja kattaa kaikki eri hallinnon alat sekä maakuntauudistuksen.

Millaista tekoälyä Suomessa pystytään kehittämään?

Suomen panokset tekoälytutkimukseen on jo nyt erittäin merkittävät - kaupalliset tulokset tosin puuttuvat. Tutkimuksesta ei saada tuloksia ja vaikuttavuutta, koska ohjelmistotalouden kehittämisohjelmaan tarvittavaa osaamista ei synny alustatalouden, ohjelmistosuunnittelun ja tietojärjestelmäsuunnittelun näkökulmista. EU-komissio suositti keväällä 2017 perustamaan Eurooppaan 60 uutta ”Software University” -koulutusyksikköä täydentämään nykyistä hyvin resursoitua tietojenkäsittelytieteen tutkimusta ja koulutusta maailmalta löydettyjen parhaiden käytäntöjen ja yli 3 000 asiantuntijahaastattelun tuloksena. Ohjelmistotalouden suunnitteluosaamisen nostaminen mahdollistaa myös tehokkaamman ja tuloksellisen tekoälyn soveltamisen suomalaisen elinkeinoelämän oman vientikyvykkyyden kehittämiseksi. Kansallinen teknologiaäly ei ole vain maailman uusimpien laitteiden ja palveluiden tuomista, ostamista ja kuluttamista ilman mitään omia kansallisia kyvykkyyksiä luoda vastaavia kotimaassa.

Voiko tekoäly olla uhka?

Tekoäly on iso uhka kansantaloudelle, mikäli Suomella ei ole tulevaisuudessa omaa ohjelmistotalouden ymmärrystä, kyvykkyyttä ja teollista ICT-alan vientiä! OECD-kansantaloustieteen 2017 alun paneelin arvion mukaan Euroopan kehittyneiden talouksien vero-, talous- ja BKT-pohjasta on jo ulkoistunut yli 20 % digitalisaatiokehityksen myötä. ”Suomi on vain seuraaja digitaalisessa taloudessa”, todettiin EU Digital Summit 2017 Tallinan kokouksen jälkeen maamme pääuutislähetyksessä.

Tekoälyyn ja automaattiseen koneiden tekemään päätöksentekoon liittyy merkittäviä eettisiä kysymyksiä ja epävarmuustekijöitä. Autonominen päätöksen teko voi olla uhka taloudelle, ihmishengille tai hyvinvoinnille. Yhteiskuntana meidän tuleekin nostaa merkittävästi laajemman kokonaisuuden eli ohjelmistotalouden ymmärrystä eri näkökulmien vaikutuksesta ja seurauksista koko yhteiskunnallemme, taloudelle ja elinkeinoelämälle. Ymmärryksen lisäämiseen tarvitaan ensin ohjelmistojärjestelmien syvälliset osaajat, jotka nyt puuttuvat.

Viekö teköäly työpaikat Suomesta?

Tekoäly on syntynyt osana ohjelmistoteollisuutta ja laajentunut sen kautta osaksi muuta elinkeinoelämää. Tekoäly vie työpaikat, jos emme itse ala luomaan omaa alusta-, ohjelmistotaloutta ja -osaamista. Ohjelmistoalalla Suomessa on suoraan ja välillisesti noin 130 000 henkilöä, joista suoraan korkean teknologian ohjelmistoalan yrityksissä ja tehtävissä noin 54 000 henkilöä. Vuoden 2007 rahoitusmarkkinakriisistä asti ICT-, ohjelmistosuunnittelu ja ohjelmistoala ovat olleet koko ajan ainoana alana kasvussa ilman notkahdusta. Kaikkein edistyneimmissä ohjelmistotalouteen panostavissa maissa ohjelmistoinvestointien osuus kansantalouden kaikista pääomainvestoinneista (CAPEX) on ylittämässä 40 %, kun suomessa ollaan vasta 6% tasossa EU:n asiantuntijoiden arvion mukaan. Ohjelmistot (SW) ohittivat raudan (HW) informaatioteollisuuden vallankumouksessa noin 1975 aikana. Maailman johtavissa ohjelmistotalouden edelläkävijämaissa lukion ohjelmointikoulutusmäärät ovat keskimäärin 30-kertaiset ja perinteisissä yleissivistävissä tiedeyliopistoissa jopa seitsemänkertaiset.  

Suomessa on laajan akateemisen ja elinkeinojohdon selvityksen mukaan yli 10 000 osaajan vaje vuonna 2017. Vuonna 2020 vajeen on laskettu nousevan 15 000 yliopistotason koulutettuun ohjelmistosuunnittelijaan (software engineer). Vuosia jatkunutta koulutusjärjestelmän vinoumaa ei ole korjattu. Ongelma painottuu erityisesti pääkaupunkiseudulle, jossa on koko ICT -toimialasta noin 70 %. Pääkaupunkiseudun osaajavaje vie osaajat nyt myös muualta Suomesta ja vaikeuttaa koko maan uusteollistamista merkittävästi. Osaajapula on taloudellisen kasvun ja uudistumisen suurin ongelma. Osaamisen häviäminen maakunnasta ja muista kasvukeskuksista on kansallinen erittäin akuutti koulutus- ja talouspoliittinen ongelma. 

Onko tekoäly vain hetken muotijuttu?

Tekoäly on muotijuttu ja teknologialehtien "trendi"-termi. Tekoälyä on ollut jo useita vuosikymmeniä. Tekoäly on vain nostettu keskiöön sitä myyvien ja kehittäneiden teknologiayhtiöiden kaupallisten markkinointiponnistusten johdosta. 

Teknologia trendeinä korostuvat ja nousevat muutaman globaalin toimijan valtavat älylaitteiden kautta kerätyt tietomäärät ja tämän analysoinnin ympärille luodut liiketoimintamallit, joilla investointia rahoitetaan. Tämä valtava t&k-toiminta pyritään nyt rahastamaan ja ohjaamaan mahdollisimman paljon osaajia hyödyntämään kehitettyä teknologiaa myös muualle. Kerättyä dataa ei luovuteta tai paljasteta – se on liian arvokasta, mutta kehitystyö tulee rahoittaa kaupallistamalla. Teknologisesti on siis kyse rajallisesta ohjelmistojärjestelmän toiminnosta:

  1. Perinteisestä formaalista ohjelmoinnista ja sen avulla tehtävästä määrämuotoisesta laskennasta tai tietojen yhdistelystä ohjelmallisin toiminnoin,
  2. Koneoppimisessa tietokoneohjelmistolle annetaan syötteenä data -aineisto ja ohjelmisto päättelee datan pohjalta tilastotiedettä hyödyntäen, mikä olisi todennäköisin ratkaisu tai vaihtoehto ohjelmoijan avustuksella,
  3. Syväoppimisessa koneelle toistetaan lukuisia data-aineistoja pitkän ajanjakson aikana, ja tämän pohjalta se muodostaa ratkaisuja ennalta rajatussa toistettavassa ja rajoitetussa ongelmassa, kuten tekstien, kuvien tai pintojen tunnistaminen,
  4. Luonnollisen kielen prosessointi ja palvelut, jotka mahdollistavat puheen ja tekstin avulla tapahtuvat älykkäät toiminnot ja palvelut mm. älylaitteissa sekä käyttäjän oman puhe- ja kielimuodon tunnistamisen,
  5. Syvävahvistettu oppiminen, jossa edellisiä hyödynnetään, mutta oppimisen ohjauksessa käytetään kannusteita, rangaistuksia tai rajoitteita halutun tuloksen aikaan saamiseksi.

Tekoäly teknologiana tulee vaikuttamaan elämäämme, sillä ohjelmistojen rooli yhteiskunnassa kasvaa jatkuvasti. On yhteiskunnan tehtävä huolehtia, että elämälle kriittisissä toiminnoissa, palveluissa ja ratkaisuissa emme ole riippuva sellaisesta ohjelmistoratkaisujen ratkaisumaailmasta jossa meillä ei ole roolia, johtajuutta, hallintaa, omistusta tai kykyä ohjata tulevaisuuden kehitystä.        

Missä on ohjelmistoihin perustuvan informaatioteollisuuden pihvi?

Ohjelmistoissa! Ohjelmistot mahdollistava jo kansantalous- ja taloustieteen perusteissakin mainitun talouden tapahtumien hallinnan. Ohjelmistojen avulla luodaan kaikki ne kuluttajien ja liike-elämän palvelut, jotka tuottavat arvoa. Ohjelmistojen avulla luodaan järjestelmät ja palvelut, jotka mahdollistavat data keräämisen, tallentamisen ja käsittelyn sellaiseen muotoon, että se on hyödynnettävissä mm. tekoäly- tai muissa teknologian mahdollistamissa palveluissa. Ohjelmistot ovat informaatioteollisuuden taikuus ja se uusi luova ala, jota olemme hapuillen pyrkineet hakemaan osaamispohjaisen talouden ja tietoverkkoja painottavan tietoyhteiskuntakehityksen näkökulmista. Strateginen ohjelmistosuunnitteluosaaminen on kansakunnan taloudellisen kehityksen ja teollisen uudistumisen ytimessä kaikissa läntisissä teollisuusmaissa aina näiden maiden pääministerin ja valtioneuvostojen kanslioita myöten.

Ohjelmistot ratkaisevat, miten yhteiskuntamme ja taloutemme kehittyy tulevaisuudessa. Ohjelmisto-osaamisen puutteet ovat syöneet taloudestamme menetetyn vuosikymmenen aikana yli 30 miljardia euroa. Suomi on nyt uudessa tilanteessa ja kehittyvä talous, joka on menettänyt teollisen teränsä. Yliopistot ovat autonomian seurauksena irronneet yhteiskuntamme talouden ja kehityksen realiteeteista. Tarvitsemme nykyistä paljon osaavamman johdon viemään Suomen seuraavalla itsenäiselle 100 vuoden matkalle ja luomaan taloudelliset kasvun edellytykset velaksi kuluttamisen sijaan.

Missä on Suomen ohjelmistotalouden strategia ja syvällisempi ymmärrys?

 

Veli-Matti Heiskanen

Mika Helenius
toiminnanjohtaja
TIVIA

 

 

 

Lisää uusi kommentti